Johtaminen palveluna – miten saat muut loistamaan

 

Kolmannen yhteisen kokeilukiihdyttämötapaamisen teemana oli ”Kokeilukulttuurin johtaminen”.  Inspiraatio-osuudesta vastasi Trafin pääjohtaja Mia Nykopp, joka johdatti kiihdyttelijät ihmislähtöisen johtamisen maailmaan. Nykopp korosti johtamisen trendien kuten itseohjautuvuuden, kokeilevuuden ja mahdollistavuuden viime kädessä tähtäävän samaan yksinkertaiseen tavoitteeseen: saada asiantuntemus parhaaseen käyttöön ja ihmiset loistamaan. Keinoina tähän hän nosti esille ihmiskäsityksen, tiedon ja verkostomaisen johtamisen taidon.

#Positiivinen ihmiskäsitys

Kokeilevan kehittämisen ja mahdollistavan johtamisen lähtökohtana on ajatus siitä, että kun ihmiseen luottaa ja hänelle antaa vastuuta, hän myös kasvaa tämän luottamuksen ja vastuun mittaiseksi.

“Into tarttuu” on havainto, jota on Trafissa seurattu systemaattisesti. Joukko kokeiluja ja uusia palveluita on lähtenyt liikkeelle ja vaikka innon tarttumisen leviämiseen ei olekaan käytössä numeraalista mittaria, asiasta on käyty aktiivista laadullista keskustelua. Jossain organisaatioissa tämän havainnointiin ja muutoksen dokumentointiin on käytössä fiilismittari. Liitutaulu kahvihuoneessa saattaa toimia tarkoitukseen yhtä hyvin.

Trafissa kokeilu ja kehittäminen on kaikkien tehtävä. Jos omia sisäisiä palveluita ei kehitetä, ei kokeilukulttuuri lähde elämään. Kokemusten ja oppien jakaminen on tärkeää. Isommista myös ulospäin näkyvistä kokeiluista Nykopp kertoi mobiiliajokortti-kokeilusta, jossa on mukana ollut sekä ulkopuolisia kumppaneita että palvelun edelläkävijäasiakkaita: 1000 ios-käyttäjää ja 1000-android-käyttäjää, joilta on kokeilun aikana kerätty käyttäjäpalautetta. Mobiiliajokorttia voi hyödyntää monessa muussakin kuin ajoluvan tarkistamisessa ja kokeilu on onnistunut, koska se on lähtenyt liikkeelle asiakastarve edellä.

#Asiakasymmärrys

Liikenteen kehittämisen alueella tieto on ”viides liikennemuoto”. Ei ole sattumaa, että liikenteen alueella onkin kokeiltu jo pitkään. Asiakasymmärryksen rakentamiselle ja tiedon käytölle on tarjottu hedelmällinen alusta, ”liikennelabra”, jota Nykopp kuvaa ”kokeilukehdoksi”. Tiedon avulla saadaan ihmiset ja tavarat liikkumaan turvallisesti ja kokeiluista saatavalla tiedolla voidaan pilkkoa kompleksisia ja monisyisiä kokonaisuuksia kokeiltavaan muotoon. Asiakasymmärrys on tarpeen, jotta tiedetään mitä kannattaa kokeilla, mille on kysyntää.

#Rohkeastiyhdessä

Parhaimmillaan kokeilut ovat osa yhdessä tekemistä ja vuorovaikutteista verkostossa oppimista. Edelläkävijäviranomaisen rooli velvoittaa ja dialogi on ainoa keino yhteisen ymmärryksen ja jaetun tavoitteen kirkastamiseksi. Tämä sekä edellyttää että synnyttää keskinäistä luottamusta.

#Luottamus

Hyvä johtaminen perustuu tavoitteille ja johtamiselle, joka mahdollistaa vastuunottamisen. Kiireessä ja arjen paineissa johtajallakin on kiusaus mennä ” “minä ratkaisen tämän” -moodiin sen sijaan, että ideat poimittaisiin sieltä mistä ne luontevasti lähtevät ja otetaan aika ratkaisuihin pääsemiseksi. Kysymykseen, mitä oppeja on kuluvan pääjohtajavuoden aikana kertynyt siitä mitä ei pitäisi tehdä Nykopp totesi organisaatiokulttuurin sävyn liian usein pohjautuvan luottamuksen vastakohdalle: kontrollille, liian pitkälle menevälle säädösten pilkuttamiselle. Ulkoisten sidosryhmien suhteen ollaan luottavaisempia kuin sisäisten, tämä ristiriita on ajattelua herättävä.

#Sitkeys

Positiivisen ihmiskäsityksen, kärsivällisen asiakkaan kuuntelun ja kokeiluista oppimisen ylläpitäminen on tahdon asia. Se vaatii sitkeyttä, sitä ei voi ottaa annettuna.

Kysyttäessä kokemuksia siitä, mitä ei kannata tehdä, Nykopp totesi omassa organisaatiossaan myös tunnistetun monta sisäistä toimintatapaa, joiden sävy kielii vähäisestä luottamuksesta. Millainen ristiriita syntyy kun ulkoisille asiantuntijoille korostetaan ihmislähtöisyyttä sekä asiakkaan tarpeiden kuuntelemista ja huomioimista, mutta sisäisesti toimintaa värittää sävy, että emme luota henkilöstöömme ollenkaan.

#Oppiminen toisilta

Kiireessä helposti mennään moodiin, jossa vastauksen ja ratkaisun tarjoaminen itse on houkuttelevaa. Vastausten antaminen sen sijaan, että etsisi niille aidosti parhaan lähteen tai uuden tavan muotoutua verkostossa, vaikuttaa vaivattomammalta. Miten voidaan varmistaa, että ideat lähtevät sieltä, mistä niiden pitää lähteä? Että ne lähtevät sieltä, missä ne luontevimmin kumpuavat?

Voisiko ajatellakin niin, että yllä mainitut aihetunnisteet olisivat valikkona kun valitset työviikon mittaan itsellesi sopivaa johtamispalvelua? Tarvitsetko tänään tukea oppimiseen, motivaatioon, yhdessä tekemiseen vai ylipäänsä asioiden kelailuun? Paljon puhutut esimerkit asiantuntijaorganisaatioista, joissa johtaminen on käännettykin ylösalaisin, ihmisestä lähtien ovat ajatuksia herättäviä. Esimerkiksi käy paljon esillä ollut Vincitin malli, jossa kehityskeskustelut on vain yksi johtamis- ja tukipalvelu muiden joukossa, jonka voit ottaa käyttöön, jos koet sitä tarvitsevasi. Johtamispalvelut ovat tarjolla niille, jotka niitä tarvitsevat, eri muodoissa, eivät johtamisen ”asiantuntijoiden” tarjoamana “arvauspalveluna”.

Kulttuurin muutos on hidasta ja usein tunnemme turhaumaa kun mietimme miten sen saisi mahdollisimman nopeaksi. On tärkeää oppia kulttuurimuutoksen hitaudesta ja vältettävä liian nopeiden ja helppojen oletusten tekemistä, on myös opittava sietämään kulttuurimuutoksen hitautta ja opittava hyväksymään, etteivät asiat muutu nopeasti. Nykopp sanoitti tämän hienosti muutoksessa lepäämisen taidoksi.

Kiihdyttämön osallistujat ja me kaikki olemme mukana monenlaisissa uudistuksissa työelämässä ja muussakin arjessa. Muutoksessa ei pitäisi liiaksi kiirehtiä eteenpäin tai ahdistu. On tärkeää oppia tuntemaan toimintaympäristönsä ja muutoskumppaninsa, jotta oppisi ymmärtämään toista ja tietämään mitä toiset tekevät. Siilorajat voivat nousta hyvinkin pienten yksikköjen ympärille, vaikka aina ei laatikkoleikkejä tarvittaisikaan. Läpinäkyvyyttä voidaan lisätä eri tavoin, mm. raportoimalla samalla tavalla.

Saattaa olla, että johtaminen tuntuu omassa organisaatiossa toisinaan olevan “kaikkea muuta kuin mahdollistavaa”. Tällöin on hyvä etsiä mahdollisimman pieni juttu, jota voi kokeilla. Näin voi myös kasvattaa omaa esimiestään mahdollistavaan johtamiseen. Että ei hakisikaan esimieheltä ratkaisua, vaan tukea taustoittamaan kokonaisuutta (auttaa näkemään kokonaisuus ja osien väliset yhteydet). “Tällaisen kokonaisuuden kanssa olemme liikkeellä”, “näitä asioita pitäisi muuttaa”, ”lähtisimmekö tästä liikkeelle”? Esimies voi myös kysyä, mitä tiimin jäsen toivoo häneltä.

Positiivinen ihmiskäsitys tekee sekä kokeilemisesta, muutoksesta että elämästä ylipäänsä helpompaa. Meillä on usein eri sanoitus, vaikka samaa tarkoittaisimmekin. Useimmiten toisetkin tarkoittavat kuitenkin hyvää ja tämän lähtökohdaksi ottaminen synnyttää itsessään luottamusta. Myös yhteinen ymmärrys eri sanoille ja merkityksille on tärkeää.

Kokeilutiimit saivat tehtäväkseen tapaamisten välillä pohtia, mitä vaikuttavuus heidän kokeilussaan tarkoittaa ja miten he voisivat hyödyntää palvelumuotoilua omassa kokeilussaan.  Tässä muutamia syntyneitä oivalluksia:

  • vaikuttavuus syntyy vuorovaikutuksesta
  • liian vähän kysymme palautetta loppukäyttäjiltä
  • on pakko muuttaa myös puhetta, jotta asiakkaat ymmärtävät meitä
  • pitää ylittää rajoja
  • kustannuspuhe pitää kääntää investointipuheeksi

Ehkä paras oivallus tiimien tehtävien purusta kuului: “Tällä kokeilulla me voimme luoda koko virastolle uuden toimintamallin”. Kuulosti siltä, että näissä tiimeissä on jo päästy loistamaan. Sitä kohti on hyvä yhdessä edetä!

Mainokset

Tervetuloa TÖRMÄÄMÖön 30.11.- Teemana ”Reilu datatalous”

Avoimuus ja yksityisyyden suoja ovat kolikon kaksi puolta, joita molempia pitää edistää tasapainossa. Avoimen datan juna liikkuu jo hyvin, mutta myös ihmisten henkilökohtaisen datan alueella selkeillä datan hallinnan periaatteilla, paremmalla yhteentoimivuudella ja datan siirrettävyydellä voidaan saavuttaa mittavia hyötyjä.

Sitran IHAN®-hankkeessa rakennetaan reilun ja sujuvan datatalouden perustuksia ja luodaan yhteiset Euroopan kattavat pelisäännöt ja ratkaisut ihmislähtöiseen datan vaihtoon. Liikenne- ja viestintäministeriön tilaama vuonna 2014 laadittu My Data -selvitys oli keskustelunavaus, joka haastoi kansalaisia, yrityksiä ja hallintoa pohtimaan uudenlaisen henkilötietomallin mahdollisuuksia ja vaikutuksia. Tehtävän sai tuolloin Open Knowledge Finland (OKF), joka kokosi valmistelun ympärille monipuolista näkemystä omaavan työryhmän.

Keskusteluun em. teemoista johdattelevat Tiina Härkönen Sitrasta ja Viivi Lähteenoja OKF & MyData Global :sta.

Seuraaminen on mahdollista myös Skypen välityksellä. Skype-linkki lähetetään ilmoittautuneille eli muista siis ilmoittautua mukaan myös etänä!

Ilmoittaudu oheisen linkin kautta viimeistään 29.11.: https://www.webropolsurveys.com/S/D0945A8210870F45.par

TÖRMÄÄMÖSSÄ asiantuntijat eri puolilta julkishallintoa ja yhteiskuntaa kohtaavat tavoitteenaan löytää uusia ratkaisuja yhteisiin haasteisiin. TÖRMÄÄMÖ järjestetään klo 8-9 osoitteessa Kirkkokatu 14 ministeriöiden yhteisessä tilassa nimeltä ”Valtimo”. Formaattina on pari napakkaa 15 minuutin pituista alustusta ja sen jälkeen keskustelua ja kontaktien luomista.

TÖRMÄILLÄÄN!

 

Virpi Einola-Pekkinen                                                     Johanna Kotipelto

virpi.einola-pekkinen@vm.fi                                           johanna.kotipelto@vnk.fi

Muutoksentekijät -verkosto                                            Virkamiesten avoin verkosto

Kokeilukiihdyttämöstä eväitä systeemiseen muutokseen!

 

 

Ensimmäisen Kokeilukiihdyttämön oivallus oli yhteinen, jaettu oppiminen: kokeilut ovat ennen kaikkea tapa oppia. Myös epävarmuuden sietäminen on yhdessä paljon helpompaa, ja se mikä itselle on vaikeaa, on jo ratkaistu jossain muualla. Nyt toista kertaa järjestettävässä kiihdyttämössä kokeilujen kohteena ovat erityisesti uudet organisoitumisen muodot (ketterät, itseohjautuvat ja resursseja yhdistävät toimintatavat) sekä asiakas- ja käyttäjäymmärryksen lisääminen (yhteiskehittäminen, rajat ylittävien palvelupolkujen tunnistaminen).

Asennemuutos ei vaikuttavuusajattelussa riitä

Julkisten toimijoiden Kokeilukiihdyttämössä pohdittiin lokakuussa mm. sitä, mistä vaikuttavuus syntyy. Teemaa tiimeille avasi Jonna Heliskoski, joka työskentelee tällä hetkellä Sitrassa ja tekee väitöskirjaa Hankenille.

Kun vallitseva näkemys vaikuttavuuteen on palvelu- ja/tai toimijakeskeinen, taaksepäin katsova, tekojen kokonaisarvoja tarkasteleva, toimintatapoja skaalaava (best practice), panoksista maksava ja kustannustehokkuuteen pyrkivä, uusi tulossa oleva näkökulma Jonnan ja hänen tavallaan ajattelevien mukaan on enemmän systeeminen, eteenpäin katsova, toiminnan lisäarvoa tarkasteleva, kyvykkyyksiä skaalaava ja investointiajattelusta ammentava. Tavoitteellinen vaikuttavuus syntyy yhteiskehittämisen, kohderyhmien kirkastamisen ja ketterien kokeilujen kautta.

Yksinkertaisten lineaaristen vaikutusketjujen sijaan systeemisyys haastaa järjestelmän kyvyn takaisinsyöttöön ja jatkuvaan oppimiseen. Toinen ratkaiseva tekijä on puheen muuttuminen kustannuspuheesta investointipuheeksi. Koska vaikuttavuus edellyttää useimmiten monenlaisia toimenpiteitä ja verkostona toimimista, oleellista onkin siirtyä yksittäisistä teoista kokonaisuuden tarkasteluun. Myös sidosryhmiä pitää ajatella monipuolisesti, sillä vaikuttavuus syntyy yhteisen työn ja vuorovaikutuksen kautta. Vaikuttavuutta ja sen edellyttämää vuorovaikutusta pitää myös johtaa ja tukea. Siksi faslitaattoreille ja fasilitointiprosesseille on enemmän kysyntää kuin koskaan.

Rajat ylittävän yhteistyön edistäminen on yksi tämänvuotisen Kokeilukiihdyttämön kantavia teemoja. Mukana onkin monta tiimiä, joissa yhteistyön rooli on merkittävä. Miten yksittäisen kokeilun vaikuttavuutta sitten tulisi mitata? ”Kysymällä, kuinka hyvin tämä yksittäinen kokeilu tuottaa lisäarvoa suhteessa kokonaistavoitteeseen, jota sillä haetaan”, Jonna Heliskoski vastaa.

Monimuotoinen palvelumuotoilu

Anni Leppänen D9 –tiimistä johdatteli tiimejä palvelumuotoilun pariin. ”Palvelumuotoilu on paitsi työkaluja ja menetelmiä, myös toiminnan kehittämisen viitekehys ja tapa ajatella”, totesi Anni. Palvelumuotoilua voi siten hyödyntää sekä organisaatio- ja johtamistasolla että toiminnan ja palvelujen tasolla. Palvelumuotoilulla koko julkishallinto muuttuu asiakaslähtöisemmäksi. Palvelutasolla palvelumuotoilun avulla kehitetään asiakaslähtöisiä, vaikuttavia ja tehokkaita palveluja. Palvelumuotoilu auttaa meitä myös tulemaan tietoisemmiksi toiminnan inhimillisistä reunaehdoista: sekä asiakkaan ja yhteistyökumppanin aidoista tarpeista ja toiveista, että omista ajatusvinoumistamme. Keskeistä on kyky empatiaan: ”Kyky kuvitella ja astua toisen ihmisen asemaan, ymmärtää hänen tunteitaan ja näkökulmiaan, ja käyttää tätä ymmärrystä oman toiminnan ohjaamiseen” (Baron-Cohen, Simon 2011, Gordon, May 2005).

Annin vinkkejä kokeilutiimeille: kokeile heti, tee useita pieniä kokeiluja (micro actions), jaa keskeneräistä julkisesti, villiinny ja revittele!

Haasteet yhdistävät erilaiset kokeiluteemat toisiinsa

Kokeilukiihdyttämössä on mukana tällä kertaa 17 tiimiä. Vaikka mukana olevien kokeilujen teemat ja sisällöt ovat hyvinkin erilaisia, yhteiset haasteet, kuten kulttuurinmuutos, itseohjautuvuuden tarve ja johtamisen muutos, yhdistävät.

Palkitsevaa tiimien mielestä on, että kokeilun keskiössä oleville asioille on oikeasti kysyntää. Haasteena on, miten kokeilulle raivataan aikaa: miten saadaan ihmiset tekemään kokeilua, joka ei ole heidän päätyötään. Osa tiimeistä vielä pohtii, mikä on se kokeilu, ts. mitä oikeasti kokeillaan eli mikä erottaa tämän tekemisen tavanomaisesta kehittämisestä. Tai mihin kokeileminen kohdennetaan kun ilmiö, johon etsitään ratkaisua on todella laaja. Kokeilussa, jossa mukana monta eri osapuolta, haasteena on löytää se yhteinen asia, jota kokeillaan. Samoin oikeiden mittareiden löytäminen kokeilun arviointiin mietityttää. ”Silloin kun koko muukin työ on kokeilua, on tämänkin kokeilun toteuttaminen vähän helpompaa”, totesi yksi tiimeistä. ”Kun julkaistiin proto / beta-versio heti, oli positiivista huomata, kuinka hyvää palautetta saatiin ja kuinka paljon se kiinnosti myös muita. Seuraavaksi rakennetaan siihen vuorovaikutteisuutta, että myös muut pääsevät työstämiseen mukaan”, kertoo kokemuksestaan toinen.

Tähän mennessä positiiviseksi on koettu myös se, että kiihdyttämön kautta on saatu omalle kokeilulle uusia kumppaneita ja sparraajia.

Seuraavana tiimien listalla on mm. kokeilujen konkretisointia, rajaamista ja kehystämistä. Marraskuun yhteistä tapaamista varten tiimit saivat tehtäväkseen pohtia mitä vaikuttavuus heidän kokeilussaan tarkoittaa ja miten palvelumuotoilua voisi omassa kokeilussa hyödyntää. Lisäksi tiimien toivotaan jalkautuvan johonkin oman kokeilun kannalta kiinnostavaan organisaatioon.  Opit ja oivallukset jaetaan muille tiimeille kokeilukiihdyttämön yhteiseksi työalustaksi otetussa Slackissa. Marraskuun tapaamisen teemana on kokeilukulttuurin vahvistaminen ja johtaminen.

Kokeilukiihdyttämön järjestävät Työ 2.0., Kokeileva Suomi, Yle, Sitra, D9 ja Suomidigi.

https://kokeilevasuomi.fi/kokeilukiihdyttamo

Blogin kuva: Virpi Heikkilä

TÖRMÄÄMÖssä 26.10. teemana ”Ilmiölähtöisen valmistelun työkalupakki”

Mitä on ilmiölähtöisyys strategisen suunnittelun näkökulmasta? Voisiko ilmiöiden kartoittaminen ja ymmärtäminen auttaa minua omassa arkityössäni? Antaisiko se uusia näkökulmia yrityksemme, organisaatiomme tai tiimimme työhön? Sitra on tehnyt työtä ilmiölähtöisten työkalujen kehittämiseksi valtioneuvoston agendan ja strategisen hallitusohjelmatyön käyttöön, yhteistyössä mm. Hahmota Oy:n (Peter Tattersall), Deloitten ja BroadScopen kanssa. Marraskuun alussa on tarkoitus olla valmiina työkalupakki, joka muodostaa sillan megatrendityöstä yhteiskuntapolitiikan ja hallituksen agendanmuodostukseen ja toimintapolitiikan kehittämiseen. Työkalut (”ilmiökartat” ja ”kanvakset”) ovat kuitenkin kenen tahansa käytettävissä osana ilmiölähtöisyyden vahvistamista käytännön tekemisessä ja julkisen johtamisen toimintakäytännöissä.  Voisiko työkaluista olla hyötyä Sinun työllesi?

Tule kuulemaan ja keskustelemaan aiheesta Valtimoon 26.10. klo 8-9! Keskusteleen johdattelee Peter Tattersall.

Seuraaminen on mahdollista myös Skypen välityksellä. Skype-linkki lähetetään ilmoittautuneille eli muista siis ilmoittautua mukaan myös etänä!

Ilmoittaudu oheisen linkin kautta viimeistään 25.10.: https://www.webropolsurveys.com/S/63A95AACC9248460.par

TÖRMÄÄMÖSSÄ asiantuntijat eri puolilta julkishallintoa ja yhteiskuntaa kohtaavat tavoitteenaan löytää uusia ratkaisuja yhteisiin haasteisiin. TÖRMÄÄMÖ järjestetään osoitteessa Kirkkokatu 14 ministeriöiden yhteisessä tilassa nimeltä ”Valtimo”. Formaattina on pari napakkaa 15 minuutin pituista alustusta ja sen jälkeen keskustelua ja kontaktien luomista.

TÖRMÄILLÄÄN!

Virpi Einola-Pekkinen                                                     Johanna Kotipelto

virpi.einola-pekkinen@vm.fi                                           johanna.kotipelto@vnk.fi

Muutoksentekijät -verkosto                                            Virkamiesten avoin verkosto

TÖRMÄÄMÖssä 28.9. teemana ”PAKURI”

Tervetuloa ratkaisuklinikka TÖRMÄÄMÖÖN 28.9. klo 8-9!

Teemana ”Pakuri”

Hallituksen strategisten johtamisvälineiden kehittämishankkeen (PAKURI) tavoitteena on vahvistaa hallituspolitiikan strategisuutta ja parantaa valtioneuvoston toimeenpanokykyä. Hanke jatkaa vuonna 2015 tehtyä uudistusta (OHRA), jossa pääministeri Sipilän hallitus otti käyttöön uudenlaisen strategisen hallitusohjelman mallin.

Työssä on tunnistettu teemakokonaisuuksia, joista hanke tekee kehittämissuosituksia seuraavalle hallitukselle. https://vnk.fi/strategisten-johtamisvalineiden-kehittamishanke

Keskusteluun johdattelee johtava erityisasiantuntija Jouni Varanka Valtioneuvoston kansliasta.

TÖRMÄÄMÖ pidetään ministeriöiden yhteisessä tilassa Valtimossa, osoitteessa Kirkkokatu 14. Ilmoittaudu oheisen linkin kautta viimeistään 27.9 : Ilmoittautuminen

Seuraaminen on mahdollista myös Skypen välityksellä. Skype-kutsu lähetetään ilmoittautuneille eli muista siis ilmoittautua hyvissä ajoin mukaan myös etänä!

 TÖRMÄÄMÖSSÄ asiantuntijat eri puolilta julkishallintoa ja yhteiskuntaa kohtaavat tavoitteenaan löytää uusia ratkaisuja yhteisiin haasteisiin. Formaattina on pari napakkaa 15 minuutin pituista alustusta ja sen jälkeen keskustelua ja kontaktien luomista.

TÖRMÄILLÄÄN!

Virpi Einola-Pekkinen ja Johanna Kotipelto

virpi.einola-pekkinen@vm.fi

Muutoksentekijät

johanna.kotipelto@vnk.fi

Virkamiesten avoin verkosto

TÖRMÄÄMÖssä 24.8. teemana ”Välitilan johtaminen”

Minkälaista johtamista tarvitaan tilanteessa, jossa ratkaisut ja tuleva suunta ovat vielä avoinna. Kun ollaan välitilassa – vanhan ja uuden kynnyksellä? Kun porukat on innostettava mukaan, vaikka polku tavoitteeseen saattaa olla vielä hyvinkin hähmäinen? Kun alkuvaiheessa muodostuva ilmapiiri ja ratkaisukyvykkyys vaikuttavat siihen, mihin suuntaan uudistukset tulevat jatkossa etenemään?

Kuntaliiton entinen kehitysjohtaja Kaija Majoinen ja professori Jari Stenvall Tampereen yliopistosta johdattelevat keskusteluun, casena maakunta- ja soteuudistus.

TÖRMÄÄMÖ pidetään klo 8-9 ministeriöiden yhteisessä tilassa Valtimossa, osoitteessa Kirkkokatu 14. Ilmoittaudu oheisen linkin kautta viimeistään 23.8. : Ilmoittautuminen

Seuraaminen on mahdollista myös Lyncin välityksellä. Skype-kutsu lähetetään ilmoittautuneille eli muista siis ilmoittautua hyvissä ajoin mukaan myös etänä!

TÖRMÄÄMÖSSÄ asiantuntijat eri puolilta julkishallintoa ja yhteiskuntaa kohtaavat tavoitteenaan löytää uusia ratkaisuja yhteisiin haasteisiin. Formaattina on pari napakkaa 15 minuutin pituista alustusta ja sen jälkeen keskustelua ja kontaktien luomista.

TÖRMÄILLÄÄN!

Virpi Einola-Pekkinen ja Johanna Kotipelto

virpi.einola-pekkinen(at)vm.fi   johanna.kotipelto(at)vnk.fi

Muutoksentekijät -verkosto    Virkamiesten avoin verkosto