Kokeilut käänsivät valokeilan Suomeen

Pieni rohkea pohjoinen maa valjastaa kansansa koko osaamisen ratkomaan yhteisiä haasteita. Yhteiskehitetään digialusta algoritmeineen keräämään kokeilujen opit ja tukemaan parhaiden käytäntöjen levittämisessä. Vahva kansalaisyhteiskunta valmiine verkostoineen ja vielä rohkeus kokeilla perustuloa – ei ihme, että suitsutusta sataa harva se kuu.

Kokeilukulttuuri hallituksen kärkihankkeena kutsuttiin Dubain Edge of Government -näyttelyyn. Kokeilunpaikka.fi kiinnosti mm. Emiraattien avaruusvirastoa ja Saudien kuningashuoneen neuvonantajaa. Perustulo sai kannatusta Elon Muskista, RCT-kokeilut kiinnostivat MIT:n, Stanfordin ja Harvardin tutkijoita. Systematiikka ja rohkeutemme toimia saivat World Economic Forumin Klaus Schwabin ja Viron Taavi Rõivaksen ylistämään Suomea.

OECD:n helmikuinen Global Trends -katsaus korostaadigialustamme mahdollisuuksia ja uutuusarvoa verkostojen ja oppimisen kirittäjänä. Pääsiäisen alla OECD nosti meidät kokeilukulttuurimme ansiosta yhdeksi neljästä mallimaasta systeemisen muutoksen aikaansaajana. Good News

Mutta ennen kaikkea Suomen malli luo tilaa arjen innovaatioille. Vain laajan osaamisen kautta jokapäiväiset ongelmat voivat tulla ratkaistuksi. Sisukkuus selättää viheliäisetkin ongelmat ja peräänantamattomuus saa pienet kyläkoulutkin selviämään – digitalisaation ja ennakkoluulottoman yhteistyön avulla.

Niinpä kun tiedämme mikä toimii, voi hyviä ratkaisuja levittää muuallekin.

Yhdessä tekeminen nopeuttaa oppimista. Siitähän kokeiluissakin on lopulta kyse: oppimisesta Mitä useampi on mukana, sen vahvempi ja osaavampi on yhteiskuntamme. Kun kaikki pääsevät tekemään muutosta, sitä parempaa hyvinvointia. Vain yhdessä tehdyt ja testatut palvelut toimivat.

Kollegamme Giulio Quaggiotto sanoi Dubaissa lukemattomia kertoja: ”You Finns are sitting on gold. Everybody wants to learn from you”.

Ministeri Vehviläinen julkistaa kokeilunpaikka.fi -alustan 3.5. Vinkkejä kokeilujen käynnistämiseen löydät myös täältä: Kokeilevasuomi.fi.

Johanna Kotipelto, Kokeileva virkamies

VNK, Kokeilutoiminto

Mainokset

Uutta kokeilevat toimintakonseptit 21.4. klo 8-9

Kokeilut ovat jalkautuneet hallintoon! Kokeilukulttuurin piirteitä ovat rohkeus, ennakkoluulottomuus ja halu oppia uutta – tehdään eikä suunnitella loputtomasti! Tule kuulemaan, miten kokeiluja edistetään valtakunnassa ja minkälaista uutta toimintamallia kokeillaan virastossa.

Esittelyssä kokeilunpaikka.fi ja Migrin ”Uuden työn laboratorio”. Keskusteluun johdattelijoina toimivat Johanna Kotipelto VNK:sta ja Jouko Salonen Maahanmuuttovirastosta.

Ilmoittaudu mukaan oheisen linkin kautta viimeistään 20.4.: https://www.webropolsurveys.com/S/A9B42D7F32382C2D.par

Voit osallistua myös Lyncin kautta.

 TÖRMÄÄMÖSSÄ asiantuntijat eri puolilta julkishallintoa ja yhteiskuntaa kohtaavat tavoitteenaan löytää uusia ratkaisuja yhteisiin haasteisiin.

TÖRMÄÄMÖ järjestetään osoitteessa Kirkkokatu 14 ministeriöiden yhteisessä tilassa nimeltä ”Valtimo”. Formaattina on pari napakkaa 15 minuutin pituista alustusta ja sen jälkeen keskustelua ja kontaktien luomista.

Lisätietoa kevään TÖRMÄÄMÖistä löydät täältä: https://muutoksentekijat.com/2016/12/22/tormaamot-jatkuvat-kevaalla-2017/

TÖRMÄILLÄÄN!

Virpi Einola-Pekkinen VM ja Johanna Kotipelto VNK

Muutoksentekijät -verkosto ja Virkamiesten avoin verkosto

 

Toiminnan uudistamiseen tarvitaan myös nopeasti reagoivia mittareita

Monessa yhteydessä on todettu, että vaikka elämme jo täysillä verkottunutta ja digitaalista aikakautta, ovat työnteon tapamme vielä pitkälti yksin tekemisen ajan moodissa. Kun työnteon tapamme muuttuvat, pysyvätkö mittarimme mukana? Sitä saat mitä mittaat. Miten varmistamme, että mittaamme eli saamme oikeita asioita?

Työ 2.0 on ottanut haasteen vastaan. Kyse ei ole mistään helposta nakista. Kun kuulemme sanan ”mittari” tai ”mittaaminen”, kääntyvät aivomme välittömästä tiettyyn, numeraaliseen asentoon. Numeraalisten mittareiden lisäksi tarvitsemme kuitenkin ennen kaikkea uudenlaista mittaamisen kulttuuria.

Erilaiset toimintaympäristöt edellyttävät erilaisia toimintatapoja

Asiantuntija- ja tietotyön toimintaympäristöjä ja tehtäväkenttää luonnehtii moninaisuus. Yhtäältä saman rakenteisina toistuvia toiminta- ja arvonluontiketjuja ja niissä sovellettavia työtapoja kannattaa yksinkertaistaa ja yhdenmukaistaa tehokkuuden aikaansaamiseksi, ja ottaa toiminnan mittaaminen avuksi – vaikkapa asiakaskokemusta rapauttavan toimintatapojen vaihtelun esiintuojana. Tämä vapauttaa aikaa ja resursseja ainutkertaisempien, monimutkaisempien ja kompleksisempien asiakasarvon aikaansaamisen haasteiden yhteistoiminnalliseen ratkomiseen, sekä erilaisten vaihtoehtojen ja moninaisten mukautumisen mahdollisuuksien jäntevään etsimiseen.

Oppivan organisaation periaatteiden mukaisesti hyvät käytännöt muotoutuvat yhdessä tehden, kokeillen ja uutta oppien. Kun syyn ja seurauksen suhteet eivät ole selkeästi hahmotettavissa, pitää niin työtapoja kuin mittaamistakin arvottaa eri tavoin kuin toisteisessa tekemisessä.

Työ 2.0 –ideologian mukaisessa mittaamiskulttuurissa mittaristo suuntaa jokapäiväistä työn tekemistä ketterästi, visuaalisesti ja dynaamisesti. Hitaiden, kerran tai pari vuodessa tehtävien, usein keskiarvotarkasteluun päätyvien mittareiden rinnalle tarvitsemme nopeita, lähellä arkipäivän tekemistä ja rutiineja olevaa mittaamista. Työ 2.0 -mittaamiskulttuuri vastuuttaa ja valtuuttaa jokaisen toimijan oman työnsä asiakaskeskeiseen kehittämiseen ja koko organisaation uudistamiseen tässä ja nyt.

Toimintatavoilla on väliä

Toimintatapamme vaikuttavat ratkaisevasti siihen, miten tuottavaa ja tuloksellista työntekomme on. Oikeanlaiset mittarit ja mittaamiskulttuuri auttavat tekemään työtapamme näkyviksi ja kertovat, mitä meidän pitää niissä muuttaa. Jos työ on huonosti organisoitu ja priorisoitu, tavoitteet ovat epäselvät eikä henkilöresurssien käyttöä ole mitoitettu, tekniikka tökkii ja / tai työ on pirstaleista ja moniajo hidastaa asioiden valmiiksi saamista, sekä henkilöstö että asiakkaat turhautuvat ja resursseja palaa. Kun yhteinen tavoite on kirkas, toiminta on avointa, tieto kulkee hyvin, kokouskäytänteet ovat tehokkaita ja tekniset työvälineet tukevat työn teon aika- ja paikkariippumattomuutta, hyvät edellytykset tuottavalla ja tulokselliselle työnteolle ovat olemassa.

Johtajan 2.0 -työkäytänteet

Hyvät mittarit ohjaavat myös esimiehen ja johtajan työtapoja. Oleellista on saada kaikki mukaan jatkuvaan toiminnan parantamiseen. Yhteistyön merkityksen ja arvon ymmärtää ja allekirjoittaa varmasti jo jokainen itsestäänselvyytenä, mutta pulaa on toimivista yhteistyön ja koordinaation menetelmistä ja niihin sitoutumisesta.

Itseään aktiivisesti johtavien asiantuntijoidenkin verkostossa johtajalla on edelleen roolia eri toimijoiden yhdessä tekemisen orkestroijana, jaetun arvonmuodostuksen ”metodologina”. Monimutkaisessa ja yhteen kietoutuneessa toimintaympäristössä johtamisen tärkein tehtävä on hahmottaa yhdessä tekemisen sidoksellisuus ja lisätä ihmisten käytännön edellytyksiä tulokselliseen yhteistyöhön ja yhdessä oppimiseen. Johtajan tulee johtaa työyksikkönsä pois resursseja ja osaamista osaoptimoivasta resurssitehokkuudesta kohti erilaisen osaamisen yhdistävää ja asiakaskeskeistä virtaustehokkuutta. Tämä ei onnistu, jos mittaamme edelleen vain yksilöiden ja toisistaan erillään olevien rakenteiden toimintaa.

Juurisyihin päästäksemme meidän tulee esittää erilaisia ”miksi” –kysymyksiä. Miksi teemme tätä (ylipäätään), miksi teemme tätä näin, miksi täällä, miksi tällä porukalla, näillä työkaluilla jne.? Hukkaa aiheuttavat erilaiset asiat pitää tunnistaa ja korjata mahdollisimman reaaliaikaisesti.

Myös työaikaan pitää luoda uusi suhde. Oleellista ei ole työssä vietetty aika, vaan tulosten aikaansaaminen. Tässä johdolla ja esimiehillä on tärkeä rooli. Hyvä johtaja auttaa työyhteisöään tunnistamaan työpäivän aikana lisäarvoa tuottavat ja tuottamattomat vaiheet. Esimiehen roolina on yksinkertaistaa, poistaa rönsyjä ja priorisoida.

Heljä Franssila                                    Virpi Einola-Pekkinen

Tietotyön erityisasiantuntija                 Kehittämispäällikkö

Senaatti-kiinteistöt                                Valtiovarainministeriö

 

 

 

TÖRMÄÄMÖ 17.3. Teemana palvelumuotoilu

palvelumuotoilu

Tervetuloa ratkaisuklinikka TÖRMÄÄMÖÖN 17.3. klo 8.30-9.30

(huom! Poikkeuksellinen kellonaika!)

Suomalaista yhteiskuntaa muotoillaan parhaillaan uuteen uskoon. Uudelleenmuotoilu haastaa meidät kyseenalaistamaan olemassa olevat toimintatapamme ja luomaan ne uudelleen, entistä toimivammiksi, joustavammiksi ja asiakaslähtöisemmiksi.

Tule kuulemaan ja käymään keskustelua mm. seuraavien kysymysten äärelle:

Mitä on palvelumuotoilu parhaimmillaan? Mitä voimme oppia toisiltamme? Entä mitä voimme tehdä jatkossa yhdessä? Mitä voimme tehdä fiksummin ja niin, että sekä asiakas että julkinen sektori hyötyvät, sekä aikaa että rahaa?

Keskusteluun johdattelijoina toimivat Kati Shibutani TEM:stä ja Riikka Pellikka VM:stä.

Ilmoittaudu mukaan oheisen linkin kautta viimeistään 15.3.: https://www.webropolsurveys.com/S/028CB299878B3A06.par

Voit osallistua myös Lyncin kautta.

TÖRMÄÄMÖSSÄ asiantuntijat eri puolilta julkishallintoa ja yhteiskuntaa kohtaavat tavoitteenaan löytää uusia ratkaisuja

yhteisiin haasteisiin. TÖRMÄÄMÖ järjestetään osoitteessa Kirkkokatu 14 ministeriöiden yhteisessä tilassa nimeltä ”Valtimo”. Formaattina on pari napakkaa 15 minuutin pituista alustusta ja sen jälkeen keskustelua ja kontaktien luomista.

Lisätietoa kevään TÖRMÄÄMÖistä löydät täältä:

https://muutoksentekijat.com/2016/12/22/tormaamot-jatkuvat-kevaalla-2017/

 

TÖRMÄILLÄÄN!

Virpi Einola-Pekkinen                                                Johanna Kotipelto

virpi.einola-pekkinen@vm.fi                                      johanna.kotipelto@vero.fi

Muutoksentekijät -verkosto                                       Virkamiesten avoin verkosto

 

TÖRMÄÄMÖ 17.2. – Teemana D9

d9-logo-big

Valtiokonttoriin perustettu D9- tiimi tukee digitalisaatiohankkeiden läpivientiä ja digiloikan tekijöitä käytännön työssä. Tiimin tehtävä on vauhdittaa julkisten palveluiden uudistumista asiakaslähtöisiksi, digitalisaatiota hyödyntäviksi palveluiksi. Tule kuulemaan, kahvin juonnin lomassa klo 8-9, mistä oikein on kyse. Samalla sinulla on mahdollisuus antaa toiveita ja evästyksiä uudelle tiimille!

Keskusteluun johdattelijana toimii D9:n johtaja Nina Nissilä.

Ilmoittaudu mukaan oheisen linkin kautta viimeistään 15.2.: https://www.webropolsurveys.com/S/71B01A4E5130C070.par

Tällä kertaa emme valitettavasti pysty järjestämään mahdollisuutta osallistua lync/skypen kautta.

HUOM! Helmikuun TÖRMÄÄMÖ pidetään poikkeuksellisesti VM:n Pajassa, osoitteessa Mariankatu 9 Digitalisoinnin Pelikirjan kick off –tilaisuuden yhteydessä. Voit siis jatkaa klo 9 alkavaan tilaisuuteen ilmoittautumalla tähän (linkistä löytyy myös tilaisuuden ohjelma): https://www.webropolsurveys.com/S/F6F9E3F39A937FB9.par

TÖRMÄÄMÖSSÄ asiantuntijat eri puolilta julkishallintoa ja yhteiskuntaa kohtaavat tavoitteenaan löytää uusia ratkaisuja yhteisiin haasteisiin. TÖRMÄÄMÖ järjestetään osoitteessa Kirkkokatu 14 ministeriöiden yhteisessä tilassa nimeltä ”Valtimo”. Formaattina on pari napakkaa 15 minuutin pituista alustusta ja sen jälkeen keskustelua ja kontaktien luomista.

Lisätietoa kevään TÖRMÄÄMÖistä löydät täältä:

https://muutoksentekijat.com/2016/12/22/tormaamot-jatkuvat-kevaalla-2017/

 

TÖRMÄILLÄÄN!

 

Virpi Einola-Pekkinen                                                Johanna Kotipelto

virpi.einola-pekkinen@vm.fi                                      johanna.kotipelto@vero.fi

Muutoksentekijät -verkosto                                       Virkamiesten avoin verkosto

Oletko muutoksen resiinassa jarru(esi)mies vai vauhdittaja?

Helsingin Sanomissa julkaistiin muutama päivä sitten artikkeli, jossa käsiteltiin ajatusharhoja, jotka jarruttavat muutosta. Artikkelin pointti oli, että hyvin usein vaillinaisin perustein pyritään löytämään asioiden nykytilasta tukea omille uskomuksille ja osoittamaan, että muutos tai uusi asia ei olisi oikein järkevää. Johtajilta ja esimiehiltä ylipäänsä odotetaan, että he taipuvat kaikkeen mitä eteen tulee ja mieluiten kakomatta. Muutosvastarinta ei ikään kuin saisi kuulua johtajan asennearsenaaliin. Tämä odotus on epäreilu ja perusteeton. Esimiehetkin ovat ihmisiä, ainakin useimmiten. Näin siitäkin huolimatta, että joissakin tapauksissa yritysten johtoryhmiin on jo voinut päästä ilman inhimillisiä tunteita ja ihmisenkaltaista ulkomuotoa.

Esimiehillä ja johtajilla on ihan samat odotukset ja pelot oman työnsä suhteen kuin kenellä tahansa muullakin. Ja kun puhutaan työn tehostamisesta, niin sanotut hallinnolliset työt, jota esimiestyökin on, on usein ensimmäisenä tulilinjalla. Suorittavalla työllä kun useimmiten edelleen tehdään ne konkreettiset mitattavat tulokset. Tai ainakin pitäisi tehdä. Ja jos ei tehdä, niin silloinkin vika löytyy sieltä esimiehen työpöydän ja tuolin välistä.

Kokeileva esimies on myös rohkea ja empaattinen

Voimakkaiden muutosten aikana tarvitaan asianmukaista johtamista ja esimiestyötä. Ei kaikilla esimiehillä ole siihen vaadittavia ominaisuuksia syntymässä saatuina. Se on vain valitettava tosiasia. Moni on tehnyt pitkän ja onnistuneen uran esimiehenä aikana, jolloin on tarvittu aivan toisenlaisia kykyjä kuin mitä muutoksen kourissa kipuilevan organisaation vetäminen voi tänä päivänä vaatia. Mutta uusiin vastuisiin ja vaatimuksiin voi myös kasvaa, jos niin haluaa. Olemmehan kaikki oppimiskykyisiä. Pelottavaa se voi toki olla sekä työlästä ja epämukavaa ihan varmasti. Riittämättömyyden tunne on alituinen seuralainen. Maailma ja työmaailmakin rynnistävät kohti uutta kiihtyvällä tahdilla. Pelkkä mukana pysyminen alkaa olla jo hyvätasoinen urheilusuoritus, saatikka edelläkävijäksi ryhtyminen.

Selvää on, että jos johtaja vastustaa muutosta, sitä ei tapahdu. Vaikka suusta tulisi ulos mitä tahansa opeteltuja muutosmyönteisiä kliseitä, mutta koko olemus huokuu syvää vastenmielisyyttä uudistusta kohtaan, ei sitä uudistumista silloin vain tapahdu. Johtamisen pitää olla ennen kaikkea uskottavaa. Ja se vaatii rohkeutta johtajalta; luottamusta tuntemattomaan, omien pelkojen silmiin katsomista ja käsittelyä. Johtaja ei voi olla empaattinen ellei ole ensin sinut itsensä ja omien pelkojensa kanssa. Ja kun olet käsitellyt omia pelkojasi avoimin mielin, ymmärrät paremmin myös alaisiasi.

Uberisoituva esimiestyö

Moni on jo ehtinyt kysyä minulta, että mikä on julkishallinnon digitalisaation suurin este. Olen vastannut kaikille kysyjille, että johtaminen. Tarkemmin sanottuna sen uudistumisen hitaus. Uberisoituvaa työelämää johdetaan edelleen hevoskärryajan metodeilla. Kaikille kaikkea samankokoisella kauhalla, samalla tahdilla, halusitpa tai et. Usein myös jäykästi ja joustamattomasti.

Jotta voisimme tuottaa erinomaista asiakaskokemusta, meillä pitää olla myös saatavilla erinomainen työntekijäkokemus. Työntekijäkokemuksen erinomaisuuden määrittää meidän itse kunkin yksilöllinen kokemus työympäristöstämme. Kokemustamme eivät voi työnantaja tai esimies päättää, mutta he voivat hyvinkin suuresti vaikuttaa siihen. Oman työuran suunnittelua pitäisi saada tehdä yksilöllisemmin, omista tarpeita lähtien. Työnantajalta odotetaan samoja asioita kuin palveluilta muutoinkin: omaan tilanteeseen sopivaa esimiestyötä ja minun tarpeistani lähtevää kehittämisotetta. Olisitko valmis siihen, että johtajuuttasi arvioidaan kuin Uberin tai Airbnb:n palveluita? Silloin niillä peukutuksilla olisi oikeasti merkitystä.

Nina Nissilä

nina-nissila

Nina Nissilä aloitti Valtiokonttorin uuden Digitalisaation tuki -toimialan johtajana 1.12.2016.  Nissilän johtaman toimialan, D9:n, tehtävänä on pistää vauhtia valtion palveluiden digitalisaatioon.

 

100 -vuotias Suomi ansaitsee hyvän hallintonsa jatkossakin

Älykkäät robotit, erilaiset keinoälysovellukset ja lohkoketjuteknologia tulevat poistamaan sellaista työtä, jota monet ihmiset tällä hetkellä tekevät. Jopa lakien valmistelua voidaan jatkossa automatisoida. Ihmisen tehtäväksi nousevat asiat, joita ei voi kuvata valmiina prosesseina ja ”jos näin niin sitten noin”-ketjuina. Poistuu työpaikkoja, mutta syntyy uutta työtä. Aikaamme kuvaavat toisiinsa kytkeytyvät ja toisistaan seuraavat ongelmat ja yllätykset. Kompleksisten ongelmien maailmassa tarvitaan ihmisten yhteistoimintaa ja hyvin monenlaisten osaamisten luovaa yhdistämistä.

Ihmisten työ määrittyy toisiaan tarvitsevien ihmisten luovaksi toiminnaksi

Toisiaan tarvitsevien ihmisten vuorovaikutus on yhä useammin perinteisiä organisaatiorajoja ylittävää. Tietoverkkopohjainen vuorovaikutus määrittelee uudelleen aikaisemmin fyysisesti paikallisen, työpaikalla tapahtuvan vuorovaikutuksen digitaalisesti, tarpeen mukaan, tilannekohtaisesti muodostuvaksi. Tavoitteeksi tulee näiden yhteistyöverkostojen jatkuva dynaaminen, ketterä muodostuminen ja uusiutuminen. Toisiaan tarvitsevien tahojen vuorovaikutukseen osallistuvat muodostavat koko ajan muuttuvia, eläviä ryhmiä digitaalisessa verkossa ja sitä kautta koko ajan muuttuvan ja kehittyvän hahmon ja dynaamisen organisaatio-identiteetin.

Kilpailun voittavat ne, jotka määrittelevät ongelmat uudella tavalla

Teollinen vallankumous demokratisoi kulutuksen. Nyt elämme aikaa, joka demokratisoi tuottamisen. Tässä ajassa kilpailun tulevat voittamaan ne, jotka määrittelevät vanhat ongelmat uudella tavalla. Eivät enää ne, jotka ratkaisevat entisiä ongelmia – ennen hyvinkin toimineella tavalla. Sama logiikka pätee myös hallintoon. Julkinen sektori saa hoitaakseen yhä kompleksisempia asioita – sellaisia, joita emme ole aikaisemmin osanneet nähdä olevan olemassakaan.

Yhteiskunnallinen hyvinvointi on lopulta kiinni siitä kumuloituvasta ongelmanratkaisujen määrästä, joka on tarjolla yhä useammille ihmisille. Kysymys on siitä kuinka monelle ihmiselle ja kuinka moneen ongelmankuvaukseen meillä on ratkaisun mahdollisuus teknologian tukemassa vuorovaikutuksessa. Demokratia tarkoittaa vapauden luomien mahdollisuuksien käyttöä ja niiden hyötyjen jakamista arjessa.

Digitalisaation eteneminen avaa tien uudenlaiselle demokratialle

Digitalisaatio muuttaa kaikenlaisten töiden tekemistä. Kyse on ajattelu- ja toimintatavan muuttamisesta, jota tuetaan uutta teknologiaa hyödyntämällä. Digitalisaation eteneminen avaa myös aivan uudenlaisen demokratian tien. Julkisen vallan tehtävä on tarjota kansalaisille tämä uusi mahdollisuus ja rakentaa alustoja, jotka kutsuvat ihmiset mukaan.

Suomi on globaalisti tarkasteltuna liian pieni maa voidakseen vastustaa kehitystä, joka on eittämättä tulevaisuutta ja jo tätä päivää. Rakenteita ja lainsäädäntöä tarvitaan jatkossakin, mutta niiden tulee luoda ennustettavuutta ja toimia enemmänkin esteiden poistajina kuin niiden luojina.

On yhä tärkeämpää, että julkisen vallan käyttäjät ymmärtävät myös uuden maailman logiikkaa

Valtionhallinto jakautuu yhä selkeämmin kahteen osaan. Yhtäältä on osuuttaan kokonaisuudesta kasvattava turva–ala, jota edustavat mm. kenttätyötä tekevät poliisit sekä raja- ja puolustushallinto. Tämä operatiivisen tason virkamieskunta turvaa tärkeää yhteiskuntarauhaa ja pitää osaltaan yllä yhteiskunnan toimivuutta. Toisaalta on kokonaisuudesta jatkuvasti vähenevä ns. strategisen ja taktisen tason virkamiesjoukko. Tämä joukko on ratkaiseva juuri alustojen rakentumisen ja uusien ekosysteemien syntymisen kannalta. Kun tätä joukkoa karsitaan, on yhä oleellisempaa, keitä he ovat: millä osaamisella, asenteella ja kyvyllä toimitaan niin, että ymmärretään mitä ympärillä tapahtuu ja halutaan jatkuvasti omaksua uusia asioita.

Virkamies 2.0 ottaa vastuuta myös oman toimikenttänsä yli menevistä asioista

Julkisen sektorin rooli alustojen tarjoajana, esteiden poistajana ja kehityksen mahdollistajana edellyttää aivan erilaista kyvykkyyttä kuin hallinnollisten prosessien ylläpito ja niiden inkrementaalinen kehittäminen. Yhä tärkeämpää on, että hallinnossa ymmärretään erilaisten systeemien toimintaa ja osataan rakentaa yhteyksiä eri toimijoiden välille.  Moderni virkamies – virkamies 2.0 – ottaa vastuuta myös oman toimikenttänsä yli menevistä asioista eli on kiinnostunut toimintansa vaikutuksesta kokonaisuuteen, on utelias uudelle ja haluaa toimia niin, että asiat etenevät, tulevat valmiiksi ja aiheuttavat mahdollisimman vähän hallinnollista taakkaa.

Maailman muuttuessa myös hallinnon pitää muuttua

100 –vuotias Suomi on rakentanut hyvää hallintoaan pitkäjänteisesti ja yhteiseen arvopohjaan perustuen. Yritystoiminnan ja investointien kannalta on tärkeää, että yhteiskunta toimii ja sen hallintoon voi luottaa. Kansainvälisissä vertailuissa suomalainen hallinto ja sen virkamiehet ovat pärjänneet hyvin ja tästä on syytä olla ylpeä. Koskaan ei kuitenkaan olla valmiita. Maailman muuttuessa myös hallinnon pitää muuttua. Juridispainotteisesta, organisaatiokeskeisestä ja siiloja osaoptimoivasta asioiden hoitamisesta on aika siirtyä ratkaisujen hakemiseen yhdessä kansalaisten kanssa. Virkamies 2.0 on palvelurooli. Uuden maailman edessä älykkäällä hallinnolla ja fiksuilla, mahdollistajan mindsetillä varustetuilla virkamiehillä on paikkansa lunastettavana.

Yhteisöllisyydelle on juuri nyt tilausta ehkä enemmän kuin pitkään aikaan

Yhteisön oppiminen, oppimisen skaalautuminen ja yhteinen ajatuksen liike ovat tavoitteina kaikessa toiminnassa. Keinoina ovat jäsenten yhteistoiminnasta saamien kokemusten työstäminen yhdessä. Kokemusten sisällöt ja niiden merkitykset eivät ole muuttumattomia, vaan muuntuvat ja kehittyvät kokemusten muuttuessa. Yhteisöjen selviäminen suurissakin muutoksissa on mahdollista, jos niissä pystytään oppimaan ja jakamaan uusissa ympäristöissä syntyviä uusia kokemuksia

Esko Kilpi ja Virpi Einola-Pekkinen

einola-pekkinen-370x210

esko

 

Esko Kilpi on digitaalisen työ asiantuntija, tutkija ja kouluttaja 

Virpi Einola-Pekkinen toimii kehittämispäällikkönä VM:ssä