TÖRMÄÄMÖ 17.3. Teemana palvelumuotoilu

palvelumuotoilu

Tervetuloa ratkaisuklinikka TÖRMÄÄMÖÖN 17.3. klo 8.30-9.30

(huom! Poikkeuksellinen kellonaika!)

Suomalaista yhteiskuntaa muotoillaan parhaillaan uuteen uskoon. Uudelleenmuotoilu haastaa meidät kyseenalaistamaan olemassa olevat toimintatapamme ja luomaan ne uudelleen, entistä toimivammiksi, joustavammiksi ja asiakaslähtöisemmiksi.

Tule kuulemaan ja käymään keskustelua mm. seuraavien kysymysten äärelle:

Mitä on palvelumuotoilu parhaimmillaan? Mitä voimme oppia toisiltamme? Entä mitä voimme tehdä jatkossa yhdessä? Mitä voimme tehdä fiksummin ja niin, että sekä asiakas että julkinen sektori hyötyvät, sekä aikaa että rahaa?

Keskusteluun johdattelijoina toimivat Kati Shibutani TEM:stä ja Riikka Pellikka VM:stä.

Ilmoittaudu mukaan oheisen linkin kautta viimeistään 15.3.: https://www.webropolsurveys.com/S/028CB299878B3A06.par

Voit osallistua myös Lyncin kautta.

TÖRMÄÄMÖSSÄ asiantuntijat eri puolilta julkishallintoa ja yhteiskuntaa kohtaavat tavoitteenaan löytää uusia ratkaisuja

yhteisiin haasteisiin. TÖRMÄÄMÖ järjestetään osoitteessa Kirkkokatu 14 ministeriöiden yhteisessä tilassa nimeltä ”Valtimo”. Formaattina on pari napakkaa 15 minuutin pituista alustusta ja sen jälkeen keskustelua ja kontaktien luomista.

Lisätietoa kevään TÖRMÄÄMÖistä löydät täältä:

https://muutoksentekijat.com/2016/12/22/tormaamot-jatkuvat-kevaalla-2017/

 

TÖRMÄILLÄÄN!

Virpi Einola-Pekkinen                                                Johanna Kotipelto

virpi.einola-pekkinen@vm.fi                                      johanna.kotipelto@vero.fi

Muutoksentekijät -verkosto                                       Virkamiesten avoin verkosto

 

TÖRMÄÄMÖ 17.2. – Teemana D9

d9-logo-big

Valtiokonttoriin perustettu D9- tiimi tukee digitalisaatiohankkeiden läpivientiä ja digiloikan tekijöitä käytännön työssä. Tiimin tehtävä on vauhdittaa julkisten palveluiden uudistumista asiakaslähtöisiksi, digitalisaatiota hyödyntäviksi palveluiksi. Tule kuulemaan, kahvin juonnin lomassa klo 8-9, mistä oikein on kyse. Samalla sinulla on mahdollisuus antaa toiveita ja evästyksiä uudelle tiimille!

Keskusteluun johdattelijana toimii D9:n johtaja Nina Nissilä.

Ilmoittaudu mukaan oheisen linkin kautta viimeistään 15.2.: https://www.webropolsurveys.com/S/71B01A4E5130C070.par

Tällä kertaa emme valitettavasti pysty järjestämään mahdollisuutta osallistua lync/skypen kautta.

HUOM! Helmikuun TÖRMÄÄMÖ pidetään poikkeuksellisesti VM:n Pajassa, osoitteessa Mariankatu 9 Digitalisoinnin Pelikirjan kick off –tilaisuuden yhteydessä. Voit siis jatkaa klo 9 alkavaan tilaisuuteen ilmoittautumalla tähän (linkistä löytyy myös tilaisuuden ohjelma): https://www.webropolsurveys.com/S/F6F9E3F39A937FB9.par

TÖRMÄÄMÖSSÄ asiantuntijat eri puolilta julkishallintoa ja yhteiskuntaa kohtaavat tavoitteenaan löytää uusia ratkaisuja yhteisiin haasteisiin. TÖRMÄÄMÖ järjestetään osoitteessa Kirkkokatu 14 ministeriöiden yhteisessä tilassa nimeltä ”Valtimo”. Formaattina on pari napakkaa 15 minuutin pituista alustusta ja sen jälkeen keskustelua ja kontaktien luomista.

Lisätietoa kevään TÖRMÄÄMÖistä löydät täältä:

https://muutoksentekijat.com/2016/12/22/tormaamot-jatkuvat-kevaalla-2017/

 

TÖRMÄILLÄÄN!

 

Virpi Einola-Pekkinen                                                Johanna Kotipelto

virpi.einola-pekkinen@vm.fi                                      johanna.kotipelto@vero.fi

Muutoksentekijät -verkosto                                       Virkamiesten avoin verkosto

Oletko muutoksen resiinassa jarru(esi)mies vai vauhdittaja?

Helsingin Sanomissa julkaistiin muutama päivä sitten artikkeli, jossa käsiteltiin ajatusharhoja, jotka jarruttavat muutosta. Artikkelin pointti oli, että hyvin usein vaillinaisin perustein pyritään löytämään asioiden nykytilasta tukea omille uskomuksille ja osoittamaan, että muutos tai uusi asia ei olisi oikein järkevää. Johtajilta ja esimiehiltä ylipäänsä odotetaan, että he taipuvat kaikkeen mitä eteen tulee ja mieluiten kakomatta. Muutosvastarinta ei ikään kuin saisi kuulua johtajan asennearsenaaliin. Tämä odotus on epäreilu ja perusteeton. Esimiehetkin ovat ihmisiä, ainakin useimmiten. Näin siitäkin huolimatta, että joissakin tapauksissa yritysten johtoryhmiin on jo voinut päästä ilman inhimillisiä tunteita ja ihmisenkaltaista ulkomuotoa.

Esimiehillä ja johtajilla on ihan samat odotukset ja pelot oman työnsä suhteen kuin kenellä tahansa muullakin. Ja kun puhutaan työn tehostamisesta, niin sanotut hallinnolliset työt, jota esimiestyökin on, on usein ensimmäisenä tulilinjalla. Suorittavalla työllä kun useimmiten edelleen tehdään ne konkreettiset mitattavat tulokset. Tai ainakin pitäisi tehdä. Ja jos ei tehdä, niin silloinkin vika löytyy sieltä esimiehen työpöydän ja tuolin välistä.

Kokeileva esimies on myös rohkea ja empaattinen

Voimakkaiden muutosten aikana tarvitaan asianmukaista johtamista ja esimiestyötä. Ei kaikilla esimiehillä ole siihen vaadittavia ominaisuuksia syntymässä saatuina. Se on vain valitettava tosiasia. Moni on tehnyt pitkän ja onnistuneen uran esimiehenä aikana, jolloin on tarvittu aivan toisenlaisia kykyjä kuin mitä muutoksen kourissa kipuilevan organisaation vetäminen voi tänä päivänä vaatia. Mutta uusiin vastuisiin ja vaatimuksiin voi myös kasvaa, jos niin haluaa. Olemmehan kaikki oppimiskykyisiä. Pelottavaa se voi toki olla sekä työlästä ja epämukavaa ihan varmasti. Riittämättömyyden tunne on alituinen seuralainen. Maailma ja työmaailmakin rynnistävät kohti uutta kiihtyvällä tahdilla. Pelkkä mukana pysyminen alkaa olla jo hyvätasoinen urheilusuoritus, saatikka edelläkävijäksi ryhtyminen.

Selvää on, että jos johtaja vastustaa muutosta, sitä ei tapahdu. Vaikka suusta tulisi ulos mitä tahansa opeteltuja muutosmyönteisiä kliseitä, mutta koko olemus huokuu syvää vastenmielisyyttä uudistusta kohtaan, ei sitä uudistumista silloin vain tapahdu. Johtamisen pitää olla ennen kaikkea uskottavaa. Ja se vaatii rohkeutta johtajalta; luottamusta tuntemattomaan, omien pelkojen silmiin katsomista ja käsittelyä. Johtaja ei voi olla empaattinen ellei ole ensin sinut itsensä ja omien pelkojensa kanssa. Ja kun olet käsitellyt omia pelkojasi avoimin mielin, ymmärrät paremmin myös alaisiasi.

Uberisoituva esimiestyö

Moni on jo ehtinyt kysyä minulta, että mikä on julkishallinnon digitalisaation suurin este. Olen vastannut kaikille kysyjille, että johtaminen. Tarkemmin sanottuna sen uudistumisen hitaus. Uberisoituvaa työelämää johdetaan edelleen hevoskärryajan metodeilla. Kaikille kaikkea samankokoisella kauhalla, samalla tahdilla, halusitpa tai et. Usein myös jäykästi ja joustamattomasti.

Jotta voisimme tuottaa erinomaista asiakaskokemusta, meillä pitää olla myös saatavilla erinomainen työntekijäkokemus. Työntekijäkokemuksen erinomaisuuden määrittää meidän itse kunkin yksilöllinen kokemus työympäristöstämme. Kokemustamme eivät voi työnantaja tai esimies päättää, mutta he voivat hyvinkin suuresti vaikuttaa siihen. Oman työuran suunnittelua pitäisi saada tehdä yksilöllisemmin, omista tarpeita lähtien. Työnantajalta odotetaan samoja asioita kuin palveluilta muutoinkin: omaan tilanteeseen sopivaa esimiestyötä ja minun tarpeistani lähtevää kehittämisotetta. Olisitko valmis siihen, että johtajuuttasi arvioidaan kuin Uberin tai Airbnb:n palveluita? Silloin niillä peukutuksilla olisi oikeasti merkitystä.

Nina Nissilä

nina-nissila

Nina Nissilä aloitti Valtiokonttorin uuden Digitalisaation tuki -toimialan johtajana 1.12.2016.  Nissilän johtaman toimialan, D9:n, tehtävänä on pistää vauhtia valtion palveluiden digitalisaatioon.

 

100 -vuotias Suomi ansaitsee hyvän hallintonsa jatkossakin

Älykkäät robotit, erilaiset keinoälysovellukset ja lohkoketjuteknologia tulevat poistamaan sellaista työtä, jota monet ihmiset tällä hetkellä tekevät. Jopa lakien valmistelua voidaan jatkossa automatisoida. Ihmisen tehtäväksi nousevat asiat, joita ei voi kuvata valmiina prosesseina ja ”jos näin niin sitten noin”-ketjuina. Poistuu työpaikkoja, mutta syntyy uutta työtä. Aikaamme kuvaavat toisiinsa kytkeytyvät ja toisistaan seuraavat ongelmat ja yllätykset. Kompleksisten ongelmien maailmassa tarvitaan ihmisten yhteistoimintaa ja hyvin monenlaisten osaamisten luovaa yhdistämistä.

Ihmisten työ määrittyy toisiaan tarvitsevien ihmisten luovaksi toiminnaksi

Toisiaan tarvitsevien ihmisten vuorovaikutus on yhä useammin perinteisiä organisaatiorajoja ylittävää. Tietoverkkopohjainen vuorovaikutus määrittelee uudelleen aikaisemmin fyysisesti paikallisen, työpaikalla tapahtuvan vuorovaikutuksen digitaalisesti, tarpeen mukaan, tilannekohtaisesti muodostuvaksi. Tavoitteeksi tulee näiden yhteistyöverkostojen jatkuva dynaaminen, ketterä muodostuminen ja uusiutuminen. Toisiaan tarvitsevien tahojen vuorovaikutukseen osallistuvat muodostavat koko ajan muuttuvia, eläviä ryhmiä digitaalisessa verkossa ja sitä kautta koko ajan muuttuvan ja kehittyvän hahmon ja dynaamisen organisaatio-identiteetin.

Kilpailun voittavat ne, jotka määrittelevät ongelmat uudella tavalla

Teollinen vallankumous demokratisoi kulutuksen. Nyt elämme aikaa, joka demokratisoi tuottamisen. Tässä ajassa kilpailun tulevat voittamaan ne, jotka määrittelevät vanhat ongelmat uudella tavalla. Eivät enää ne, jotka ratkaisevat entisiä ongelmia – ennen hyvinkin toimineella tavalla. Sama logiikka pätee myös hallintoon. Julkinen sektori saa hoitaakseen yhä kompleksisempia asioita – sellaisia, joita emme ole aikaisemmin osanneet nähdä olevan olemassakaan.

Yhteiskunnallinen hyvinvointi on lopulta kiinni siitä kumuloituvasta ongelmanratkaisujen määrästä, joka on tarjolla yhä useammille ihmisille. Kysymys on siitä kuinka monelle ihmiselle ja kuinka moneen ongelmankuvaukseen meillä on ratkaisun mahdollisuus teknologian tukemassa vuorovaikutuksessa. Demokratia tarkoittaa vapauden luomien mahdollisuuksien käyttöä ja niiden hyötyjen jakamista arjessa.

Digitalisaation eteneminen avaa tien uudenlaiselle demokratialle

Digitalisaatio muuttaa kaikenlaisten töiden tekemistä. Kyse on ajattelu- ja toimintatavan muuttamisesta, jota tuetaan uutta teknologiaa hyödyntämällä. Digitalisaation eteneminen avaa myös aivan uudenlaisen demokratian tien. Julkisen vallan tehtävä on tarjota kansalaisille tämä uusi mahdollisuus ja rakentaa alustoja, jotka kutsuvat ihmiset mukaan.

Suomi on globaalisti tarkasteltuna liian pieni maa voidakseen vastustaa kehitystä, joka on eittämättä tulevaisuutta ja jo tätä päivää. Rakenteita ja lainsäädäntöä tarvitaan jatkossakin, mutta niiden tulee luoda ennustettavuutta ja toimia enemmänkin esteiden poistajina kuin niiden luojina.

On yhä tärkeämpää, että julkisen vallan käyttäjät ymmärtävät myös uuden maailman logiikkaa

Valtionhallinto jakautuu yhä selkeämmin kahteen osaan. Yhtäältä on osuuttaan kokonaisuudesta kasvattava turva–ala, jota edustavat mm. kenttätyötä tekevät poliisit sekä raja- ja puolustushallinto. Tämä operatiivisen tason virkamieskunta turvaa tärkeää yhteiskuntarauhaa ja pitää osaltaan yllä yhteiskunnan toimivuutta. Toisaalta on kokonaisuudesta jatkuvasti vähenevä ns. strategisen ja taktisen tason virkamiesjoukko. Tämä joukko on ratkaiseva juuri alustojen rakentumisen ja uusien ekosysteemien syntymisen kannalta. Kun tätä joukkoa karsitaan, on yhä oleellisempaa, keitä he ovat: millä osaamisella, asenteella ja kyvyllä toimitaan niin, että ymmärretään mitä ympärillä tapahtuu ja halutaan jatkuvasti omaksua uusia asioita.

Virkamies 2.0 ottaa vastuuta myös oman toimikenttänsä yli menevistä asioista

Julkisen sektorin rooli alustojen tarjoajana, esteiden poistajana ja kehityksen mahdollistajana edellyttää aivan erilaista kyvykkyyttä kuin hallinnollisten prosessien ylläpito ja niiden inkrementaalinen kehittäminen. Yhä tärkeämpää on, että hallinnossa ymmärretään erilaisten systeemien toimintaa ja osataan rakentaa yhteyksiä eri toimijoiden välille.  Moderni virkamies – virkamies 2.0 – ottaa vastuuta myös oman toimikenttänsä yli menevistä asioista eli on kiinnostunut toimintansa vaikutuksesta kokonaisuuteen, on utelias uudelle ja haluaa toimia niin, että asiat etenevät, tulevat valmiiksi ja aiheuttavat mahdollisimman vähän hallinnollista taakkaa.

Maailman muuttuessa myös hallinnon pitää muuttua

100 –vuotias Suomi on rakentanut hyvää hallintoaan pitkäjänteisesti ja yhteiseen arvopohjaan perustuen. Yritystoiminnan ja investointien kannalta on tärkeää, että yhteiskunta toimii ja sen hallintoon voi luottaa. Kansainvälisissä vertailuissa suomalainen hallinto ja sen virkamiehet ovat pärjänneet hyvin ja tästä on syytä olla ylpeä. Koskaan ei kuitenkaan olla valmiita. Maailman muuttuessa myös hallinnon pitää muuttua. Juridispainotteisesta, organisaatiokeskeisestä ja siiloja osaoptimoivasta asioiden hoitamisesta on aika siirtyä ratkaisujen hakemiseen yhdessä kansalaisten kanssa. Virkamies 2.0 on palvelurooli. Uuden maailman edessä älykkäällä hallinnolla ja fiksuilla, mahdollistajan mindsetillä varustetuilla virkamiehillä on paikkansa lunastettavana.

Yhteisöllisyydelle on juuri nyt tilausta ehkä enemmän kuin pitkään aikaan

Yhteisön oppiminen, oppimisen skaalautuminen ja yhteinen ajatuksen liike ovat tavoitteina kaikessa toiminnassa. Keinoina ovat jäsenten yhteistoiminnasta saamien kokemusten työstäminen yhdessä. Kokemusten sisällöt ja niiden merkitykset eivät ole muuttumattomia, vaan muuntuvat ja kehittyvät kokemusten muuttuessa. Yhteisöjen selviäminen suurissakin muutoksissa on mahdollista, jos niissä pystytään oppimaan ja jakamaan uusissa ympäristöissä syntyviä uusia kokemuksia

Esko Kilpi ja Virpi Einola-Pekkinen

einola-pekkinen-370x210

esko

 

Esko Kilpi on digitaalisen työ asiantuntija, tutkija ja kouluttaja 

Virpi Einola-Pekkinen toimii kehittämispäällikkönä VM:ssä

 

 

 

 

Tervetuloa TÖRMÄÄMÖön 20.1. klo 8-9 Teemana Virkamies 2.0

uusi-kuva

Maailman muuttuessa myös hallinnon pitää muuttua. Juridispainotteisesta, organisaatiokeskeisestä ja siiloja osaoptimoivasta asioiden hoitamisesta on korkea aika siirtyä ratkaisujen hakemiseen yhdessä kansalaisten, yritysten ja yhteisöjen kanssa. Nyt kun Suomi täyttää 100 vuotta on mielestämme hyvä aika päivittää virkamiehen rooli ja identiteetti. Elämme uuden digitaalisen aikakauden ensimmäisiä vaiheita. Kuilu nykyisten toimin­tatapojemme ja teknologian mahdollistamien uusien toimintatapojen välillä on juuri tällä hetkellä poikkeuksellisen suuri. Mikä on julkishallinnon ja virkamiesten rooli alustatalouden ja digitaalisten palveluekosysteemien maailmassa?

Keskusteluun johdattelevat Virpi Einola-Pekkinen VM:stä ja Timur Kärki Gofore Oy.stä

Ilmoittaudu oheisen linkin kautta viimeistään 19.1.: https://www.webropolsurveys.com/S/F46E13C5F3748368.par

TÖRMÄÄMÖSSÄ asiantuntijat eri puolilta julkishallintoa ja yhteiskuntaa kohtaavat tavoitteenaan löytää uusia ratkaisuja yhteisiin haasteisiin. TÖRMÄÄMÖ järjestetään osoitteessa Kirkkokatu 14 ministeriöiden yhteisessä tilassa nimeltä ”Valtimo”. Formaattina on pari napakkaa 15 minuutin pituista alustusta ja sen jälkeen keskustelua ja kontaktien luomista.

Lisätietoa kevään TÖRMÄÄMÖistä löydät täältä:

https://muutoksentekijat.com/2016/12/22/tormaamot-jatkuvat-kevaalla-2017/

 TÖRMÄILLÄÄN!

 Virpi Einola-Pekkinen                                                Johanna Kotipelto

Muutoksentekijät -verkosto                                       Virkamiesten avoin verkosto

 

 

Mitä SLUSH antaa julkishallintoon?

slush1

Joukko valtion virkamiehiä osallistui tänäkin vuonna SLUSHiin tavoitteenaan verkostoitua, kuulla ja jakaa ajatuksia siitä mistä maailmalla puhutaan ja saada uusia ideoita omaan työhön sovellettavaksi. Tässä näkemyksiämme kootusti asioista, joita meidän tulisi pohtia ja hyödyntää enemmän myös täällä hallinnossa:

Asennetta ja tunnelmaa

“Nobody in their right mind would come to Helsinki in November. Except you, You badass, Welcome.” -lause toivotti SLUSH’iin tulijat tervetulleiksi!

Yritysmaailmassa menestymisen kannalta tärkeitä ovat asenne, ammattitaito ja asiakas. Asenteen ja asiakkaan kohdalla valtionhallinnossa on mahdollisuuksia saavuttaa parempia tuloksia ainakin sellaisissa tilanteissa, joissa asiakkaan on ns. pakko hoitaa asiaansa jonkun tietyn viranomaisen kanssa. Pakon voi koettaa saada ajatusmaailmassa käännettyä asiakkaan mahdollisuudeksi hoitaa kyseistä asiaa ko. viranomaisen kanssa. Asiakasta tulisi palvella ikään kuin hän olisi omasta tahdostaan valinnut juuri tämän viranomaisen ja tämän viranhaltijan ja tämän ”lomakkeen täytettäväkseen.”

Erään kävijän huomio nykyisistä järjestelmistämme: ”Täytin yli 80 vuotiaan äitini puolesta jotain hoitotukeen liittyvää lomaketta. Se oli ihan hirvittävä. Jotta olisi voinut vastata kaikkiin kysyttyihin asioihin oikealla tavalla, olisi pitänyt tajuta ennakkoon lukea viimeinenkin kysymys, ettei vastaa siihen jo toisessa kysymyksessä. Yritysmaailmassa tällaisen lomakkeen kanssa yritys olisi ensimmäisellä rivillä konkurssilistauksessa.”

Sähköisten palvelujen käytettävyyteen pitää siis panostaa täysillä. Jos asiakas vetää ”herneen nenään”  sähköistä lomaketta täyttäessään, lopputulos ei voi olla kovin hyvä. Osa asiakkaista luovuttaa, toinen osa tulee lankoja pitkin ja kuormittaa asiakasneuvontaa. Jos asenne virkailijoilla on, että jos et täytä tätä, niin et saa ”tuota”, niin ollaan väärillä jäljillä.

Tapahtumajärjestelyjen kannalta Slush on omaa luokkaansa: SLUSH onnistui itsekin kokeilemaan uutta. Esiintymislavoilla yhdistettiin onnistuneesti tulta pyrotekniikalla ja vettä sekä musiikkia ja valoja. Osastot stailattu rouheasti: viimeisin teknologiahype ja räsymatot olivat sulassa sovussa. Robotteja oli jonkin verran esillä. Street food-ruoka oli kekseliästä ja maukasta. Puhelinkopit (Privacy Boxes) ovat nykyään paikkoja, joihin otetaan omat puhelimet/tietokoneet mukaan, paikkoja hiljentyä. Sokkeloisuus ja hämyisyys haittasivat yllättävän vähän suunnistamista sekä 17 000 ihmisen joukossa liikkumista, mutta antamalla periksi omasta perinteisestä suunnistamis- /ohjelmatarpeestaan ja ottamalla Slush-app’si käyttöön, paikasta toiseen pääsi näppärästi. Toim huom! Slush-app ei kuitenkaan toiminut meillä hallinnossa käytössä olevissa Microsoft Lumia –puhelimissa :-(.

Verkottumista, yhteisöllisyyttä ja empatiaa

SLUSH is not an event – it´s an global community! Slush on tänä vuonna osa Suomi100-ohjelmaa ja haluaa entistä vahvemmalla yhteiskunnallisella otteella rakentaa yhteyksiä poliittisten päättäjien, elinkeinoelämän ja uusien toimialojen välille. Hallinnon tulee olla mukana uusissa ekosysteemeissä lunastaakseen olemassaolonsa oikeutuksen.

Niin SLUHSin toteutuksessa kuin sisällössäkin empatialla ja kulttuurilla on suuri merkitys. Esimerkiksi heti keskiviikon avauspuheessa sijoittaja Chris Sacca oli huolissaan että ilman empatiaa ja monipuolista nuoruudessa hankittua työkokemusta ICT:n kehittäminen muuttuu liian samanlaiseksi koodien väännöksi. Vaarana on, että konseptien tekijät elävät suljetussa kuplassa vailla kontaktia oikeaan ja välillä vaikeaankin elämään. Toisessa keskustelussa viesti toistui tyyliin ”meidän pitäisi kuroa umpeen empatia-kupla eli kupla jossa samalla lailla ajattelevat kehittävät teknologiaa toisilleen”.

Paljon kuului puhetta tekniikan kehityksen ohella hyvistä ihmistä, arvokkuudesta, erilaisuuden hyvistä puolista ja HR-toiminnon keskeisestä merkityksestä. Nämä vahvistivat näkemystä siitä, että valtionhallinnossa olisi organisaatiokulttuurin ja sen nykyistä paremman huomioimisen ja työstämisen kautta monenmoisia kehittymismahdollisuuksia. Ilman empatiaa ei ole hyvää hallintoa!

Monimuotoisuus on kasvun moottori

Chris Sacca kuten usea muukin puhuja korosti monipuolisen, kirjavan ja teknologialle jopa täysin vastakkaisen työkokemuksen merkitystä tulevaisuudessa. He olivat huolestuneita koodarisukupolvesta, joka on nuoresta alkaen osallistunut vain koodausleireihin, – kerhoihin ja sitten siirtyneet ohjelmointityöhön.

”Olemme kukin tietyntyyppisessä kuplassamme eli tekemisissä tietynlaisten ihmisten kanssa ja esim. somessa algoritmi tuo näkyviimme tietynlaisia uutisia perustuen tykkäämisiimme ja ihmisiin joita seuraamme”, totesi Joel Spolsky ja esitteli alustan, jossa ihmiset tuovat osaamistaan esille ja jossa tietynlaista osaamista tarvitsevat kohtaavat. Vastaavan me tarvitsimme myös valtionhallintoon! Ehkä saisimme näin aikaan myös kauan kaivattua liikkuvuutta organisaatioiden välille.

Parhaiten toimialat ja yritykset kestävät aikaa, kun niillä vahva missio sekä kun ne yhdistelevät erilaista osaamista ja tietoa: Let ideas have sex with each other…

Alkuaikojen virheekseen Steve Jurvetson mainitsi sen, että halusi palkata yhtiöön vain kaltaisiaan ”pirun fiksuja” työntekijöitä, joiden kanssa on helppo tulla toimeen. ”Nopeasti puhuvia, asiakeskeisiä, uteliaita, markkinointihenkisiä”, Jurvetson luettelee. Nyt DFJ:ssä painotetaan erilaisuuden tärkeyttä. ”Monimuotoisuus on tärkeämpää kuin kyky.”

Rekrytoinnin merkityksestä puhuttiin myös ”Diversity as an engive of growth” -otsikon alla. Astu mukavuusalueesi ulkopuolelle ja palkkaa globaalisti. Ihmiset, joita tarvitset eivät todennäköisesti ole kulman takana…”. Sacca kertoi, ettei koskaan rahoita ketään joka ei ole vähän kaheli ts. omaa ennakkoluulotonta ja hullua passiota johonkin tiettyyn isompaan omaan asiaan.

Epäonnistuminen on osa prosessia

Supercellin Ilkka Paananen sekä ruotsalaiset Niklas Zennström ja Daniel Ek kertoivat kukin vuorollaan tiestään epäonnistumisten kautta menestykseen todeten, että kulttuuri, jossa suorastaan ”ylistetään” virheiden tekemistä on paras, koska vain niin voi oppia. Kolmikko totesi, kuinka epäonnistuminen/virheiden tekeminen on osa prosessia ja myös yhtiöt tekevät sitä koko ajan – osa oppii, osa ei. Yksi suuri Start-Up virhe on lähteä jäykän rakenteen kautta, joka pahimmillaan syö luovuuden  – esimerkiksi Supercell on kääntänyt päälaelleen organisaation hierarkian, toimitusjohtaja palvelee yrityksen osaajia. On siedettävä myös riskin ottamista eli potentiaalista epäonnistumista ja epämukavuusalueella oloa (jos ajat liian turvallisen oloisesti et aja tarpeeksi lujaa – rallikuskin sanonta). Aina on ylä- ja alamäkiä. Eritoten heikkoina aikoina henkilöstö tarvitsee myötätuntoa ja silloin on osattava puhua avoimesti yhtiön henkilöstön kanssa. Luovuusprosessi on yhtä kuin ihmiset, totesi Paananen. Zennström puolestaan väitti, ettei aikaisemmin tajunnut HR:n ja siihen panostamisen merkitystä. Start Upeille on todella tärkeää sen ensimmäiset rekrytoinnit. Organisaation kulttuurilla on suuri merkitys. Myös omistajien on sitouduttava visioon ja innostettava henkilöstöä siihen. Ja kaikki yritykseen tulevat on saatava mukaan kulttuuriin ja sen edistämiseen. Tämä edellyttää että kaikki työntekijät ovat yhtä arvokkaita organisaatiokulttuurin kannalta. Sillä kerran kun menetät hyvän työkulttuurin, niin sitä on todella vaikea palauttaa. On myös hyvä  muistaa, että organisaatiokulttuuri kehittyy jatkuvasti henkilöstön mukana (iän myötä eri asiat ja arvot ovat tärkeitä).

Arvokkuutta ja arvostamista: ”live a life you want to be remembered for”

Elämän merkityksellisyyttä ja arvokkuutta olisi hyvä mahdollistaa ja tuoda läsnä nuorille alusta saakka erilaisin keinoin ja keskustelumahdollisuuksien kautta. Autonomia ja oma merkitys ovat oikeasti tärkeitä tekijöitä yleisesti ottaen ja työelämässä. Älä kysy miten voit tehdä rahaa, vaan miten voit tehdä muille hyvää ja innostua itse siitä,  ja ehkä näin saada muutkin siitä innostumaan. Himanen painotti kolmea keskeistä seikkaa: Eloonjääminen edellyttää yhteisöllisyyden tunnetta energisoivassa ympäristössä – miten saan muut voimaan hyvin ja arvokkaasti.

Lukuisissa muissakin puheenvuoroissa työn merkityksellisyys, toiminnan missiolähtöisyys ja empatia olivat ydinviestejä. Shoshana Berger piti hämmentävän, mutta samalla inspiroivan puheenvuoron elämän merkityksellisyydestä: elä elämäsi niin kuin haluat tulla muistetuksi.

Arvostamista voi ja pitää edistää myös työpaikoilla. Työelämän arkipäivän kehittämisen haasteeseen löysimme ständeiltä firman, joka tarjoaa työkalua sitä varten. Vibemetrics – suomalainen yhtiö – on kehittänyt reaaliaikaisen ”fiilismittarin” työpaikoille. Taustalla on relevanttia työelämän tutkimusta ja monitorointia, kehittelyssä on näppärällä tavalla hyödynnetty teknologian suomia mahdollisuuksia. Netti- ja mobiilitoimiva systeemi. Työkalu mahdollistaa onnistumisten ja mieltä askarruttavien asioiden esille nostamisen matalalla kynnyksellä. Hienointa on, että fiilismittari menee tarvittaessa toimenpiteisiin saakka. Kokemukset ja ratkaisut voi sitten jakaa reaaliaikaisesti koko työyhteisön kanssa, ja näin jakaa osaamista ja säästää muiden aikaa. Toki tässäkin, kuten normaalisti, toiminta riippuu loppupelissä käyttäjistä ja heidän jatkuvasta sitoutumisesta jakaa kokemuksiaan pavelun avulla. Mutta siis, potentiaalisen oloinen väline verrattuna mennyttä mittaviin työhyvinvointikyselyihin, jotka johtavat jatkotoimiin tunnetusti vaihtelevalla menestyksellä….

Miten käy yhteiskunnan alustataloudessa?

Alustojenmarkkinoilla on meneillään huima muodonmuutos, totesi Tuulin Kaskinen Demos Helsingistä. Maailmassa, jossa kommunikoidaan sensorien kanssa, voivat menestyneimmät alustat saavuttaa lähes monopoliaseman (Google, Apple, Uber, AirBNB, Alibaba…). Tapa, jolla ihmiset tulevat yhteen ja luovat arvoa, on muuttumassa.  Tämä muovaa myös sitä, miten määrittelemme itsemme ihmisinä.  Ratkaiseva kysymys kuuluu: Olemmeko valmiita antamaan alustoille kykymme kohdata uusia ihmisiä? Alustat myös kohtaavat (alustojen alusta). Keskustelussa nousi esiin Kiinan suunnitelmat rakentaa eräänlainen bonuskortti (sesame credit), joka rekisteröi ihmisten hankintoja netissä ja kaupallisilla areenoilla. Se on eräänlainen digitaalinen jalanjälki, joka saattaa joku päivä rankata kansalaiset luotettaviin ja vähemmän luotettaviin tai rekisteröidä muutakin kuin ostoksia. Mihin kaikkeen tätä voidaankaan käyttää?

Valtiolla rooli mahdollistajana

Valtion roolia mahdollistajana pidettiin hyvänä asiana. Tuttu lohkaisu siitä, miten usein on parempi pyytää anteeksi kuin pyytää lupaa kuului useammassakin puheenvuorossa. Rohkeuden on siis oltava mahdollistavan valtion perusominaisuus. Joskus valtion rooli on mennä pois tieltä, luopua jostakin. Start Uppien hyödyt leviävät kyllä ympäristöön. Usein ajatellaan, että mitä enemmän Start Uppeja, niin sitä vähemmän roolia valtiolla pitäisi olla. Toisaalta ajattelua ei pidetty näin yksioikoisena. Nähtiin pikemminkin, että suunnan pitäisi olla nykyistä enemmän public-private-yhteistyöhön, kuin joko tai.

Alankomaiden startup-yrittäjyyttä tukevan organisaation Startup Deltan lähettiläs, Hollannin prinssi Constantijin haluaa tehdä Alankomaista ”West Coast of Europen”, eli parhaan paikan startupeille aloittaa, rakentaa liiketoimintaansa ja kansainvälistyä Euroopassa. Hollannin valtio aikoo tehdä suuria satsauksia startup-yritysten tukemiseen. Valtion tulee voida ostaa palveluja startupeilta eikä tehdä itse, koskei uutta vaadittavaa osaamista ole välttämättä riittävästi. Hollanti käyttää 50 miljoonaa euroa startup-yritysten kasvun vauhdittamiseen vuonna 2017. Prinssin mukaan se on kuitenkin vain yksi hallituksen ilmoittama kohde ja summa. Todellisuudessa investoinnit ovat paljon suuremmat. Summasta 27 miljoonaa menee yrittäjien palkkajärjestelyiden tukemiseen. Tähän asti yrittäjien on pitänyt maksaa itselleen 44 000 euroa vuodessa, mutta jatkossa yrittäjät voivat maksaa itselleen minimipalkkaa 1 537,20 euroa kuukaudessa. ”Ajatus oli, että yrittäjä ei maksa muuten veroja ollenkaan, eikä kasvata sosiaaliturvaansa. Muutoksen myötä yrittäjä ei enää ole suuri taakka alkuvaiheen yritykselle, mutta kerryttää kuitenkin sosiaaliturvaa ja maksaa veroja.

Nuoret haluavat tehdä työtä, jolla on tarkoitus

Globaaleja ja yhteiskunnallisia ongelmia ratkovat organisaatiot menestyksekkäimpiä

Seth Bannon (Fifty Years )  kertoi siitä, kuinka ns. millenniaalien aikakaudella yrityksen tarkoitus (voiton luominen omistajille), tulee muuttumaan. Syynä muutokseen on se, että nuoret (myös esimies- ja johtoasemassa olevat) haluavat työskennellä organisaatioissa, jotka parantavat maailmaa ja yhteiskuntaa. Siksi he ovat lähivuosina jättämässä perinteiset, voitontekoa tärkeimpänä pitävät yritykset. Tämä ei tarkoita vain aivovuotoa, vaan myös sitä, että valtavat pääomavirrat ovat myös siirtymässä näihin yleistä etua edistäviin yrityksiin, jotka ratkovat globaaleja ongelmia ilmastonmuutoksesta nälänhädän poistamiseen. Tällaiset yritykset vaikuttavat (impact) maailmaan eniten, minkä takia ne tulevat olemaan organisaatioita, jotka menestyvät ja sitouttavat henkilöstöään moninkertaisesti perinteisiin organisaatioihin verrattuna. Mutta entäs, jos Suomen valtio tai valtioneuvosto ei olekaan nuorten mielestä vaikutusvaltainen organisaatio ja kyvykäs toimimaan näiden ongelmien ratkaisemiseksi? Jos nuorten mielikuvissa olemme liian jäykkiä ja hitaita, kuka meille tulee enää töihin ja toisaalta kuka tänne jää? Toistaiseksi tulijoita on riittänyt valtion toimiessa jo muutenkin edellä kuvatulla alueella yhtenä tärkeänä toimijana.

Ihmisten pitää kokea kuuluvansa yhteiskuntaan

Pääomasijoittaja, yhteiskuntakriitikko Nick Hanauer on eräs maailman menestyneimmistä sijoittajista, miljardööri ja kansalaisaktivisti. Pari vuotta sitten hän kohautti Yhdysvalloissa Politico -lehdessä julkaistulla kirjoituksellaan, jossa hän arvioi, että ellei tuloerojen kasvuun puututa, rikkaat saavat pian köyhät kimppuunsa.  Hanauer painottaa, että syntyy uhka demokratialle, jos ihmiset eivät koe olevansa mukana yhteiskunnassa. ”Jos pelaamme tennistä on ok hävitä esim. 1-3, mutta jos häviämme 1-10 000 emme enää halua pelata tennistä, menetämme kiinnostuksemme peliin.  Sama pätee laajemmin yhteiskuntaan, jos kokee, että häviää 1-10 000 ei halua enää olla mukana tässä yhteiskunnassa”. Hallitusten ja hallinnon sekä yritysten vastuu ja tehtävä on pitää ihmiset mukana siten, että ihmiset kokevat heillä olevan paikka yhteiskunnassa.

Ihmisten tulee säilyttää yhteys yhteiskuntaan. Jos harjoittelija aloittaa vaikka Slushista ja päätyy nopeasti huipulle, hän ei välttämättä ymmärrä, millaista on työskennellä matalapalkka-aloilla (hampurilaisravintolassa tms.) ja kaventaa ymmärrystään yhteiskunnasta.

Hanauerin mielestä on absurdi ajatus, että vauraus ja hyvinvointi kasvaisivat sääntelyä vähentämällä: ”Totta kai on myös typerää sääntelyä, mutta hyvä sääntely estää pahoja ihmisiä varastamasta muilta”. Innovaatiot luovat hyvinvointia, kunhan kaikki hyötyvät niistä. Jos vain Slushissa käyvät hyötyvät, tulee lisää trumpeja ja brexitejä (viittaa Donald Trumpin valintaan Yhdysvaltain presidentiksi ja Britannian EU-eroon). Hallitusten on varmistettava, että kaikki hyötyvät uudistuksista, vahvistettava public-private –partnership’iä. Hallinnon tulisi olla avoin yrityksille ja yrittäjyydelle sekä vahvistettava yhteyksiä ihmisiin. Hanauer on tapasi matkallaan Suomen valtiojohtoa. Hän kehui suomalaista ilmaista koulutusta ja terveydenhoitoa, mutta totesi: ”Johtajanne ovat lukkiutuneet vanhoihin käsityksiin talouskasvusta.”  Teema liittyy tiiviisti myös Slushissa keskustelussa olleeseen Suomen perustulokokeiluun, jonka potentiaalia yrittäjyyden aikaansaamisessa, uuden työn ja yksilön osallisuuden syvällisessä uudelleen ajattelussa ei Suomessa ole vielä täysin oivallettu.

Pohjoismaat ovat mahdollisuuksien maita

Pohjoismaisuus tuli vahvasti esille tänäkin vuonna. Tänä vuonna Norjan kruununprinssi Haakon ja viime vuonna Ruotsin prinssi Daniel vierailivat ja puhuivat Slushissa, myös Islannin ja Tanskan startupit olivat esillä. Slushin tavoitteena onkin rakentaa Pohjoismaihin maailmanlaajuisesti tunnettu teknologiakeskittymä ja pohjoismaista yhteistyötä kehitetään Slushissa pitkäjänteisesti myös yhdessä Viron ja muiden Baltian maiden kanssa.

Maksupalvelu Klarnan toimitusjohtaja Sebastian Siemiatkowski totesi, miksi Pohjoismaissa syntyy menestyviä yrityksiä: ”Pohjoismaat ovat oikeasti mahdollisuuksien maita, meillä on muun muassa ilmainen koulutus ja terveydenhuolto.” Myös koulutuksen ja tiedon avoimuuden merkitys korostuu. Tieto ja osaaminen yhdistää ja sen saatavuus ja avoimuus mahdollistaa sen, että merkittävimmät läpimurrot voivat tulla mistä tahansa, kuten mm. pääomasijoittaja ja Obaman hallinnon pk-yritysneuvonantajan toiminut Winslow Sargeant korosti. Vaikkapa tutkimusaineistojen avaamisessa tämä voikin olla valtion mahdollistajaroolia parhaimmillaan.

It-yrittäjä Jyri Engeström kannustaa suomalaisia kasvuyrityksiä olemaan rohkeasti suomalaisia sekä hyödyntämään edelleen Suomen luontoa, mökkikulttuuria ja saunaa, jotka ulkomailla edelleen kova sana eikä riittävästi hyödynnetty. Hän kannusti ajattelemaan omilla aivoillaan eikä vain re-twiittamaan mitä muut ovat tehneet. ”Liiaksi olemme unohtaneet, että ihmisen tärkein tehtävä on parantaa maailmaa”.   – kuten SLUSH kokonaisuudessaan tänä vuonna teki.

Kirjoittajina joukko rajat ylittäviä, eri puolilla julkishallintoa työskenteleviä virkamiehiä

Virkamies 2.0 tulee, mutta minkälaisena?

silta-riikassa

Kansainvälisissä vertailuissa suomalainen hallinto ja sen virkamiehet ovat pärjänneet hyvin ja tästä on syytä olla ylpeä. Koskaan ei kuitenkaan olla valmiita.  Maailman muuttuessa myös hallinnon pitää muuttua. Juridispainotteisesta, organisaatiokeskeisestä ja siiloja osaoptimoivasta asioiden hoitamisesta on korkea aika siirtyä ratkaisujen hakemiseen yhdessä kansalaisten, yritysten ja yhteisöjen kanssa.

Nyt kun Suomi täyttää 100 vuotta on hyvä aika päivittää myös virkamiehen rooli ja identiteetti. Haluamme tehdä sen yhdessä asiakkaittemme, siis Sinun, kanssasi. Kerro siis, miten mielestäsi julkisen hallinnon ja meidän virkamiesten pitäisi toimia, jotta saisit meiltä tarvitsemasi avun juuri siinä elämäntilanteessa, jossa tällä hetkellä olet?