Työelämässä käynnissä oleva muutos ei liene jäänyt keneltäkään huomaamatta. Monessa paikassa työ on siirtynyt enenevässä määrin verkostoissa tehtäväksi. Myös valtionhallinnossa tehdään paljon yhteistyötä yli virastorajojen. Miten tällaisessa verkostossa tehtävää työtä sitten tulisi johtaa ja millaista osaamista pysyvistä organisaatiorakenteista irtautuminen meiltä edellyttää?
Vahva asiantuntijuus yhdessä asiassa ei enää riitä
Tarkasteltaessa tulevaisuuden työelämän skenaarioita ennustetaan, että ihmisten ja inhimillisyyden merkitys korostuu rutiiniluonteisten tehtävien automatisoituessa. Työ ei lopu, mutta se muuttaa muotoaan. Itsenäinen työ lisääntyy ja nykymuodossaan ymmärretty palkkatyö tulee vähenemään. Toisin sanoen, työtä tehdään entistä enemmän erilaisissa projekteissa ja verkostoissa.
Asiantuntijalta edellytetään tulevaisuudessa siis hyvää käsitystä siitä, mitä oma osaaminen on, mitä lisäarvoa minä tuon verkostoon, kykyä ohjata ja suunnitella itse omaa työtä sekä taitoa tarjota omaa osaamista erilaisiin tarpeisiin. Osaamisen ennakoidaan monipuolistuvan ja yleisosaamisen nousevan asiantuntijuutta tärkeämmäksi. Tästä on erilaisia ajatuksia, mutta yksi näkemys on, että jatkossa vahva asiantuntijuus yhdessä asiassa ei enää riitä, vaan tulisi hallita asioita syvällisemmin kahdella tai kolmella osa-alueella.
Hyvä johtaja auttaa ihmisiä etsimään ratkaisuja yhdessä
Johtamisen kannalta tämä tarkoittaa todennäköisimmin sitä, että johtaja itse ei voi hallita koko kokonaisuutta, vaan verkostossa toimii eri osa-alueiden asiantuntijoita, joiden asiantuntemus ja tietotaito täydentävät toisiaan. Johtajan ei siis tarvitse olla kyseisen asian paras asiantuntija, vaan hyvä johtaja tarvitsee kykyä tunnistaa oleellinen, esittää oikeanlaisia kysymyksiä, ajatella kriittisesti sekä johtaa ihmisiä yhdessä etsimään ratkaisuja.
Verkostoissa toimiminen edellyttää jo nyt kykyä ohjautua itse sekä suunnitella ja priorisoida omia tekemisiään. Verkostoissa tehtävän työn johtamisen toinen iso haaste onkin se, miten hyvin eri ihmiset osaavat johtaa itseään ja millaiseksi muodostuu ns. johtajan rooli. Usein johtaja on myös vain ilmiön tai projektin johtaja, mutta ei henkilön hallinnollinen esimies. Toisille tämä tuntuu haastavalta, sillä silloin niin sanottu aseman tuoma auktoriteetti puuttuu ja johtamiseen täytyy löytää muita keinoja.
Yhteinen visio antaa suunnan ja ohjaa tekemistä myös verkostoissa
Aseman tuoman auktoriteetin puuttuminen parantaa johtamista, kun johtaja oivaltaa, että avain ei ole asemassa vaan siinä, miten saat ihmiset työskentelemään yhteisen päämäärän eteen. Tarvitaan kykyä fasilitoida kyseisen asian parissa työskentelevälle verkostolle yhteinen visio, päämäärä jota kohti kaikki haluavat kulkea. Yhteinen visio antaa suunnan ja ohjaa tekemistä, vaikka samanaikaisesti ehkä työskennellään usean asian parissa ja muissakin verkostoissa. Kyky rakentaa yhteinen päämäärä ja löytää suurempi merkitys tekemiselle saa ihmiset toimimaan yhteisten tavoitteiden eteen ja tekemään yhteistyötä asemasta riippumatta.
Hyvä johtaja sparraa ja haastaa
Kolmantena tärkeänä asiana näen halun tehdä työtä yhteiseksi hyväksi. Johtajana tehtävä auttaa muita kasvamaan ja kehittymään niin ammatillisesti kuin ihmisinä. Yksi tärkein oivallus, jonka johtamisessa voi tehdä on siirtyä valmiiden vastausten antajasta ajattelun sparraajaksi. Hyvä johtaja sparraa ja haastaa muita tekemään asioita vielä paremmin samalla kannustaen ja tukien.
Verkostomaisessa työssä tehdään tyypillisesti työtä myös fyysisesti eri paikoissa. Toki kasvotusten tapahtuvat kokoukset ja tapaamiset eivät katoa, mutta entistä tärkeämpää on kyky tehdä virtuaalisesti yhteistyötä ja olla läsnä muille. Digitaalisten välineiden avulla voimme tehdä yhteistyötä muiden kanssa, käydä sujuvaa keskustelua ja osallistua ideointiin lähestulkoon yhtä hyvin – ja joissain tilanteissa jopa paremmin kuin perinteisesti samassa kokoustilassa. Johtajana on siis tärkeää olla avoin erilaisille uusille välineille ja lähteä rohkeasti hyödyntämään teknologian tuomia mahdollisuuksia yhteistyön tekemiseen, sillä verkostomaisessa työssä tuntuu aina olevan vähemmän aikaa kasvotusten käytävälle keskustelulle kuin perinteisessä työssä.
Haastavaksi kaiken tämän tekee se, että kuka tahansa meistä voi joutua johtajan paikalle. Kuten tulevaisuuden skenaariot ennakoivat, perinteiset työsuhteet tulevat vähenemään ja toimiessamme mukana projektimaisissa hankkeissa, voimme välillä olla mukana yhtenä tekijänä välillä tekemisen johtajana. Me kaikki tarvitsemme siis johtamisosaamista ja kykyä asettua tilanteen vaatimaan uuteen rooliin.
Vinkit verkostoissa tehtävän työn johtamiseen
- Keskity kokonaisuuden ymmärtämiseen ja johtamiseen, ja jätä yksityiskohdista huolehtiminen muille.
- Opettele asioiden sijaan johtamaan keskustelua, ratkaisujen etsimistä ja päätöksentekoa.
- Kehitä fasilitointitaitojasi ja luo verkoston kanssa yhdessä innostava päämäärä tekemiselle.
- Omaksu uusi rooli ajattelun sparraajana ja unohda valmiiden vastausten antaminen.
- Hyödynnä rohkeasti digitaalisia välineitä keskustelun lisäämiseen verkostossa.
Ulla Vilkman on työyhteisöjen ja esimiestyön kehittäjä. Juuri nyt ajankohtaisia teemoja hänen työssään ovat uusi työ, moderni työelämä ja etäjohtaminen. Ulla on myös kirjoittanut kirjan Etäjohtaminen – Tulosta joustavalla työllä (Talentum 2016).
muutoksentekijat.com 
Tämä on vähintään kahden, yleensä useammankin kauppaa. Esimiehille ja johtajille tulee paljon uusia osaamistarpeita ja vastuita. Samalla on hyvä pohtia miten olen johdettavana verkossa, miten myötävaikutan siihen, että yhteys säilyy.
TykkääTykkää