Eräänä maanantaina sitten se sitten tapahtui. Vuoteen venähtänyt kuherruskuukauteni ylijohtajana päättyi ja paikalle lehahti varsin yleisesti tunnettu lintulaji eli muutosvastarinta. Se tuli ihan puskasta enkä ollut yhtään varautunut siihen. Oma liitoni katkesi kuin kananlento ja valahdin syvälle epätoivon laaksoon. Oli kriisikokouksen paikka.
Olen sielultani muutosjohtaja. En näe ympärilläni ongelmia vaan haasteita, jotka huutavat ratkaisijaa. Olen aina innolla mukana siellä missä tapahtuu, suunnittelemassa ja toteuttamassa muutoksia. Kun maali on saavutettu, en kauaa jaksa nauttia tuloksista vaan lähden etsimään uusia haasteita.
Missiona valtionhallinnon uudistaminen
Hain nykyistä työpaikkaani, koska halusin muuttaa valtionhallintoa. Aikaisemmassa työssäni olin johtanut insinöörejä ja arkkitehtejä, nyt halusin syöksyä keskelle juristiarmeijaa. Halusin tehdä Etelä-Suomen aluehallintovirastosta Suomen parhaan viraston. En enempää, mutta en myöskään vähempää.
Hullu, olisi joku saattanut sanoa. Aluehallintoviraston historia juontaa juurensa keisarilliseen lääninhallintoon, joka ainakaan julkisuudessa ei ole tunnettu kekseliäistä propellipäistä vaan pikemminkin kiristävistä koppalakeista. Mutta mitä haastavampaa, sitä kiinnostavampaa.
Toki on pakko myöntää, että monet käsitykseni aveista perustuivat niihin samoihin julkisuudesta syntyneisiin mielikuviin kuin monen muunkin suomalaisen. Tietoa oli toki kerääntynyt niin kunnista kuin yritysyhteistyöstä. Mutta kulisseihin en ollut koskaan kurkistanut.
Paras tapa muuttaa asioita on muuttaa omaa toimintaa
Jo ensimmäinen aamupäivä uudessa työpaikassa osoitti, että asiat eivät aina ole niin kuin näyttää. Aluehallintovirastot ovat tiukassa kahdeksan ministeriön ohjauksessa, joka välillä vaikuttaa enemmän mikromanageeraukselta kuin vaikuttavalta tulosohjaukselta. Keskinäisestä kanssakäymisestä puuttuu arvostusta ja luottamusta. Hyviäkin esimerkkejä on, mutta lieka on yleisesti todella lyhyt. Avien oma harkintavalta on vähäistä.
Olemme aluehallinnossa päättäneet muuttaa asioita. Ja uskomme, että paras tapa muuttaa asioita on muuttaa omaa toimintaansa. En usko ulkopuolelta saneltuihin tai ylhäältä käskettyihin muutoksiin. Johdon pitää osoittaa suunta ja kulkea etulinjassa, mutta muutoksen tekevät todeksi työntekijät, työnsä parhaat asiantuntijat.
Tavoitteena uudenlainen lupa- ja valvontafilosofia
Aluehallinnon rakenteita ollaan uudistamassa, mutta vielä enemmän uudistamista kaipaavat toimintatapamme ja toimintakulttuurimme. Teimme kollegoideni kanssa vuoden vaihteessa ministeriöille ehdotuksen yli 50 lain muuttamiseksi tai kumoamiseksi tarpeettoman säätelyn vähentämiseksi. Tuon työn aikana havaitsimme, että paljon voidaan muuttaa myös ilman lainsäädäntötyötä, tulkintoja ja käytännöntyötä uudelleen suuntaamalla.
Tavoitteenamme on uudenlainen lupa- ja valvontafilosofia. Se tarkoittaa vähemmän yksityiskohtaisia soveltamisohjeita ja enemmän virkamiesten asiantuntemusta. Vähemmän jälkikäteistä valvontaa ja enemmän ennakollista yhteistyötä. Vähemmän määrää ja enemmän vaikuttavuutta. Muutokset edellyttävät kykyä kriittisesti arvioida omaa työtä ja rohkeutta muuttaa asioita. Tuolle tekemiselle haluan tarjota nyt ylijohtajan tuen.
Muutoksentekijyys on yhdessä tekemistä, isolla porukalla
Valtionhallinnon muutoksentekijät -verkostoon ihastuneena olen käynnistänyt vastaavan verkoston omassa virastossamme. Julkaisimme virastossamme vuoden vaihteessa etsintäkuulutuksen, jossa pyydettiin ilmiantamaan itsensä tai työkaverinsa muutoksentekijäksi. Ilmiantoja tuli runsaasti. Esimiesten ja johdon reaktiot olivat vaihtelevia. Toiset olivat valmiita heittäytymään muutokseen. Toiset sitten eivät. Mutta ei siitä sen enempää.
Viikko sitten meitä oli koolla yli kolmenkymmentä rohkeaa muutoksentekijää. Ja minun kannaltani juuri oikeaan aikaan. Upeat innostuneet ihmiset onnistuivat nostamaan minut epätoivosta takaisin positiiviselle tielle. Porukka palautti uskoni siihen, että muutos on mahdollinen. Ja että en ole yksin vaan muutosta tehdään yhdessä. Isolla porukalla.
MINNA KARHUNEN ylijohtaja
Etelä-Suomen aluehallintovirasto
Vähän jo pelästyin otsikkoa muutosvastarinnan taklaamisesta, vaan onneksi kyse olikin sen hyödyntämisestä. Näin pitääkin mielestäni olla. Epäluuloinen rektio muutoksen on luonnollista. Keskeitä on tiedostaa se ja ottaa huomioon ja hyödyksi osana muutosta. Mainitut muutosvastarintalaisethan voivat olla juuri niitä, joilla on parhaat kehittämisideat. Ja näköjään Etelä-Suomen AVI:ssa tämä ainakin tiedostetaan.
TykkääLiked by 1 henkilö