Vaikuttavuusinvestoinnilla monia vaikuttavia mahdollisuuksia

Olen vetänyt pian kaksi vuotta Sitran Vaikuttavuusinvestoiminen-avainaluetta. Tavoitteenamme on rakentaa mahdollisimman käytännönläheisesti toimien vaikuttavuusinvestoimisen ekosysteemiä Suomeen. Tässä vaiheessa erityisesti hyvinvoinnin edistämisen näkökulmasta. Saavuttaaksemme tavoitteemme meidän on osattava ja voitava tehdä yhteistyötä mahdollisimman laajasti eri toimijoiden ja asiantuntijoiden kanssa.

Avainalueen aikana olen saanut kuulla ja keskustella erittäin monien ja lähtökohdiltaan erilaisten organisaatioiden edustajien kanssa. Tässä muutamia toisiinsa liittyviä huomioita matkan varrelta otsikoituna paljon käytössä olevien käsitteiden avulla.

Uudistustarve

Nykyisin lähes jokaisessa keskustelussa todetaan, että “tämä asia vaatii uudistamista”. Yksimielisyys tuntuu siis olevan vahvaa. Tietyllä tavalla näin onkin, mutta aivan liian usein kipeimmin uudistamista tarvitsevat organisaatiot ja prosessit ovat kuitenkin “jossakin muualla”. Tarvitsemmekin lisää ihmisiä, jotka uskaltavat aidosti kyseenalaistaa myös oman tekemisensä.

Uudistustarpeen tiedostaminen sisältää myös kokonaisvaltaisen uudistamisen mahdollisuuden tai osaoptimoinnin vaaran. Tästä näkökulmasta on hyvä tarkastella esimerksiki sote-uudistusta ja monia teknologian käytön lisäämiseen tähtääviä hankkeita.

Yhteistyö

Suomessa on vannottu yhteistyön nimeen jo vuosikymmenien ajan. Siis vähintään vannottu. Parhaimmillaan sen myötä on myös saatu toteutettua monia merkittäviä asioita. Aidolla yhteistyöllä olisi kuitenkin saavutettavissa vielä paljon nykyistä enemmän. Suomen oloissa aivan erityisiä mahdollisuuksia sisältyy yksityisen, julkisen ja järjestösektorin välisen yhteistyön kehittämiseen.

Jälleen kerran meidän olisi vain muistettava, mitä aito yhteistyö edellyttää. Hyvin tiivistetysti se tarkoittaa a) oman ja yhteistyötahojen osaamisen tunnistamista ja tunnustamista, b) kunkin toimijan omien motiivien ja tavoitteiden rehellistä ääneen lausumista ja c) edellisten perusteella oikeasti riittävän yhteisen toimkintakokonaisuuden määrittelyä.

Yksityisen, julkisen ja järjestöjen välisen yhteistyön osalta on myös hyvä tiedostaa, etteivät edellä mainittujen sektoreiden toimijat ole kategorisesti hyviä tai huonoja vaan jokaisella niillä on monenmoista tekijää. Eri organisaatioissa työskentelevien ihmisten ymmärys, osaaminen ja uskallus ratkaisevat.

Vaikuttavuus

Muutama hallituskausi sitten alettiin puhua huomattavasti aikaisempaa enemmän, kuinka “kaiken toiminnan on oltava vaikuttavaa”. Sinällään erittäin kannatettava ajatus, jonka toteutumisen perustus on kuitenkin hieman hatara. Näin siksi, ettei ainakaan julkisessa keskustelussa ole koskaan tehty selkeää käsitemäärittelyä ja eroa tuotoksen, vaikutuksen ja vaikuttavuuden välillä. Tämän seurauksena vaikuttavuus-käsitteellä voidaan tarkoittaa lähes mitä tahansa.

Vaikutusten ja vaikuttavuuden erottaminen toisistaan on tärkeää, jotta eri toimintojen tuloksellisuus voidaan oikeasti todentaa. Esimerkiksi terveyteen ja hyvinvointiin liittyen vedetään usein mattoa edistävän ja ehkäisevän työn alta, koska “toiminnan vaikuttavuutta ei voida todentaa”. Yksittäisten toimien osalta niiden pitkän aikavälin vaikuttavuutta voi ollakin vaikea todentaa, mutta eri toimintojen vaikutusten osalta tilanne on todennäköisesti aivan toinen. Ja kun meillä on paljon myönteisiä vaikutuksia, meillä alkaa olla myös riittävän paljon aineksia eri toimintojen yhteenlasketun vaikuttavuuden osoittamiseksi.

Tulevaisuus tehdään nyt

Edellä mainitut mahdollisuudet voidaan ottaa käyttöön esimerkiksi hyödyntämällä yhtä vaikuttavuusinvestoimisen toteutusmuotoa eli Social Impact Bond (SIB) –mallia, suomeksi tulosperusteista rahoitussopimusta. SIB on sijoitus-, rahoitus- ja toimintamalli, jossa yksityisellä pääomalla mahdollistetaan tekeminen, jonka tuloksista ja siis ”vain” tuloksista julkinen sektori maksaa.

SIB-mallissa toimintaan sijoitetun pääoman takaisinmaksu ja pääomalle maksettava tuotto perustuvat toiminnan tuloksiin, jotka tavallisimmin tarkoittavat myös kustannussäästöä. Sijoittaja kantaa näin kokonaan hankkeen taloudellisen riskin, kun taas julkinen sektori suurimpana hyödyn saajana maksaa vain tuloksista.

SIB-mallilla toteutettavan toiminnan lähtökohdaksi on tehtävä aina taloudellinen ja toiminnallinen mallinnus. Se tarkoittaa hieman yksinkertaistaen sanottuna huolellista analyysia, jonka perusteella on mahdollista tietää, mihin tekijöihin esimerkiksi jonkin väestöryhmän hyvinvoinnin edistämisen osalta on vaikutettava, miten ja mitkä toimijat voivat saada halutun muutoksen aikaan sekä minkälainen investointi muutoksen aikaansaamiseksi tarvitaan. Samalla rakentuvat myös indikaattorit, joiden perusteella toiminnan tuloksia mitataan – laadullisen ja taloudellisen arvon näkökulmasta.

Mika Pyykkö

avainalueen vetäjä

Sitra

 

P.S. Jos mietit tekstini luettuasi, ettei siinä ollut mitään uutta, olen tyytyväinen. Siispä sanoista tekoihin!

M_Pyykko_3649_kuva_Jaanis_Kerkis

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s