Luin Pauli Komosen blogin, jossa hän kirjoitti tavallisen ajattelun voimasta kielenkäytössä. Hän käytti esimerkkinä liike-elämän esperantoa: ”Hei me diipdaivataan tälle mahdollisuusalueelle ja muotoillaan brändipositiota asiakaskeskeisemmäksi”, kun saman olisi voinut sanoa: ”Hei, tutustumme asiaan ja teemme siitä jotain kivaa muille”.

Samalta esperantolta monesti kuulostaa virkamiesten ja poliitikkojen kieli. Tavallinen kansalainen unohtuu, lienee pyörällä päästään tai pahimmillaan menettää kiinnostuksensa koko asiaan. Jokainen puhuja tuntuu elävän tarkoituksellisesti omassa kuplassaan omine sanoineen. Liekö tarkoituksena vieraannuttaa muita ja osoittaa omaa ylemmyyttä. Oma tärkeys korostuu ja on saatu toinen ymmälle. Pahinta on, jos et ole some-aikana edes kuullut puheena olevasta asiasta. Ylemmyyteen ja eristämiseen ei kuitenkaan kenelläkään ole varaa.

Kielikukkasia olen urani aikana tavannut runsaasti: on hyvä, jos onnistumme hallitusohjelman tavoitteessa kirkastaa virkakieltä. Hallitusohjelmassa tähdätään virkakielen selkeyttämiseen, jotta merkitykset olisivat kirkkaita eikä syntyisi väärinkäsityksiä. Tiellä onnistumiseen ei riitä vain kielen selkeys, vaan tarvitaan myös rakentavaa yhteistyötä ja keskustelua ja mahdollisuutta aidosti ymmärtää toistensa tavoitteita.

Kuuntelu ja kysyminen selkokielellä, mitä oikein etsitään ja tavoitellaan, on hyvä taito niin yhteiskunnassa kuin työelämässä. Tämä on luottamuksen perusta, jolle voi yhteistyön rakentaa. Toivon, että työelämässäkin selkeys sanoissa ja teoissa lisääntyy. Se lisää keskinäistä ymmärrystä.

Hallitusohjelmassa ei varsinaista työelämän laadun parantamiseen tähtäävää kärkihanketta tällä hallituskaudella ole, mutta on luotu Työelämä 2020 –hankeverkosto, jossa on yli 60 kansallista yhteistoimijaa parantamassa työelämän laatua. Tämän lisäksi ovat alueelliset työelämätoimijaverkostot. Tällä koneistolla pyritään siihen, että työpaikoilla työelämää uudistettaisiin luottamukseen perustuen työpaikan omista lähtökohdista. Tässä tukena olisivat nämä työelämätoimijat, jotka ovat kaikki tehneet hankkeen kanssa yhteistyölupauksen.

Nämä työelämätoimijat toivottavasti osaavat nähdä kunkin työpaikan tarpeet, puhua työpaikan omaa kieltä ja antaa tarvittaessa työyhteisöille lisäohjeita ja tukea niin, että hyvät ja tuottavat tavat työpaikoilla olisivat entistä yleisempiä.

Muuten: luottamukselliset menettelytavat ja tekemisen tapa määrittävät kaikkien hallituksen kärkihankkeidenkin onnistumisen. Kaikkiin kärkihankkeisiin liittyy myös työelämän näkökulma, mikä tässä yhteydessä on hyvä muistaa.

Jari Lindström
oikeus- ja työministeri
Työelämä2020 -johtoryhmän puheenjohtaja