Ekosysteemiajattelun ytimessä on se, että kukaan toimija ei yksin luo käyttäjän arvoa, vaan että ekosysteemin toimijat luovat sen yhdessä. Miltä siis näyttäisi, jos myös julkisella puolella palveluja kansalaisille rakennettaisiin yhdessä muiden toimijoiden kanssa?

Sana ekosysteemi lainattiin ekologiasta liike-elämään 1990-luvulla, kun James Moore käytti termiä ensimmäistä kertaa Harvard Business Review’ssa. Nykyisin termiä liiketoimintaekosysteemi käytetään enenevissä määrin, mutta termin määrittely jää monesti puolitiehen.

Fokus voi olla joko toimijoissa tai käyttäjälle tuotetussa arvossa

Elokuussa 2017 valmistuneessa diplomityössäni päädyin siihen, että ekosysteemi voidaan määritellä pääasiassa kahdella tavalla: kytköksenä tai struktuurina. Kytkösekosysteeminä toimii esimerkiksi Otaniemen innovaatioekosysteemi, jossa fokus on toimijoissa. Otaniemen innovaatioekosysteemi siis on yhteenliittymä, jossa fokuksessa ei samalla tavalla ole toimijoiden yhdessä tuottama arvo, vaan toimijoiden väliset kytkökset.

Struktuuriekosysteemi sen sijaan keskittyy ekosysteemin yhdessä käyttäjälle tuottamaan arvoon. Tällainen on esimerkiksi käyttäjälle yhdessä tuotettu mahdollisuus käyttää sähköautoa. Tämän lisäarvon muodostamiseen osallistuu useampi ekosysteemin toimija: esimerkiksi Teslan ekosysteemiin kuuluu Teslan itsensä lisäksi myös sähköverkon tarjoaja, Teslan tytäryhtiöt sekä muiden komponenttien toimittajat. Tämä koko ekosysteemi tuottaa käyttäjälle ylellisen, korkean statuksen ajokokemuksen ilmastoystävällisesti. Jokainen tämän ekosysteemin toimija siis tuottaa oman osansa koko ekosysteemin tuottamaan lisäarvoon. Ekosysteemiajatteluun liittyy olennaisesti myös se, että jokaisella toimijalla on syynsä olla mukana ekosysteemissä, ja toisaalta jokainen toimija on myös eri tavalla riippuvainen mukanaolosta ekosysteemissä.

Start-upit ja liiketoimintaekosysteemit

Diplomityöni pääteesi on, että erityisesti start-upien kannattaisi jo varhaisessa vaiheessa tuotekehittelyn ohella analysoida sitä liiketoimintaekosysteemiä, jonka osana ne tekevät liiketoimintaansa. Esimerkiksi monen start-upin käyttämä työkalu Business Model Canvas keskittyy pääasiassa start-upin omaan liiketoimintaan, eikä huomio riittävällä tasolla koko ekosysteemin dynamiikkaa.

Keskeistä on lisäarvon tuottaminen

Miten tämänkaltainen ekosysteemiajattelu sitten sopisi julkisten palveluiden tuottamiseen? Ymmärrykseni mukaan keskeistä olisi ymmärtää, mikä on se lisäarvo, mitä kansalaiselle ollaan tuottamassa. Jos yksittäinen julkinen palvelu on mahdollista määrittää riittävän selkeästi, suosittelen Ecosystem Pie Modelin (kuva alla) käyttöä kansalaiselle tuotetun palvelun mallintamisessa.  Mallin käyttämistä varten tulisi määritellä se julkinen palvelu tai kansalaiselle tarjottu lisäarvo, jota tutkitaan.

Kuva: Ecosystem Pie Model (Talmar, M. et al., 2017)

Julkiset toimijat voivat parhaiten hyötyä ekosysteemiajattelusta rakentamalla palveluita yhdessä muiden toimijoiden kanssa

Esimerkiksi Sitra valmistelee yhden luukun toimijaa, hyvinvoinnin palveluoperaattoria, joka kokoaisi ja koordinoisi hyvinvointidataa. Palveluoperaattori tuottaisi loppujen lopuksi lisäarvoa yhteistyössä muun maussa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, muiden julkisten toimijoiden, sekä erilaisten tietoa jalostavien yksityisten toimijoiden kanssa. Koska koettu lopputuote tulee muodostumaan kaikkien toimijoiden tiiviinä yhteistyönä, on järkevää että myös suunnitteluvaiheessa analysoidaan ekosysteemin eri toimijoita.

Julkisetkaan palvelut eivät toimi tyhjiössä: järjestöt ja yritykset tuottavat kansalaisille lisäarvoa ekosysteeminä yhdessä julkisen toimijan kanssa. Tämän takia parhaan lisäarvon toteuttamiseksi voisi olla fiksua tarkastella ja analysoida myös julkisten palveluiden tuottamista yhdessä muiden toimijoiden kanssa ekosysteemianalyysiä hyödyntäen.

Ilmi Salminen, DI

Kirjoittaja kirjoitti elokuussa 2017 valmistuneen diplomityönsä liiketoimintaekosysteemeistä otsikolla ”Combining business ecosystem analysis and product development efforts in start-ups” . Ilmi on myös mukana TÖRMÖÄÄMÖssä 29.9, kun teemana ovat ekosysteemit.