Kokeilemista kannattaa kokeilla. Uuttahan se ei ole (jos muistelet ”pilotteja”), mutta uutta on siihen suhtautuminen ja kokeilun rakentamisen osaaminen. Ehkä voidaan puhua jo organisaation ”kokeilevan kehittämisen erityisosaamisesta”, jolle voidaan antaa strategistakin arvoa, mikäli toimintaympäristö on jatkuvasti muuttuva.

Kokeilun logiikka on toisenlainen

Kokeilut syntyvät aivan toisenlaisesta kulttuurista kuin perinteiset hankkeet. Kärjistäen voisi sanoa, että hankkeissa tehtiin kaikki mahdollinen (huh), jotta onnistuttaisiin, kun taas kokeilussa pyritään minimaalisella resurssien käytöllä löytämään nopeasti heikot kohdat ja epäonnistumaan. Kun hankemaailma synnyttää varmistamisen kulttuuria, kokeilujen työkulttuuri haastaa etsimään ketterästi parasta tapaa ajatella ja toimia.

Kokeilullakin on tavoite

Kokeilu ei synny heittämällä. Aivan kuten ”lineaarisessa ja vuosikellokehittämisessä”, tarvitaan punnittu idea ja kysymys, jota pyritään ratkaisemaan. Ja tarvitaan ihmiset, joille sillä on merkitystä ja jotka ovat valmiita investoimaan energiaansa itse kokeiluun – ja erityisesti sen jälkeen, kun ollaan paljon viisaampia. Kun kokeillessakin katsotaan kokeilua pitemmälle, jatkuva uudistumistarve otetaan riittävän vakavasti.

Kokeileminen sytyttää sisäistä keskustelua paremmin kuin perinteinen kehittäminen, jossa usein vasta valmiin konseptin lanseeraus on julkinen. Kokemukseni mukaan kannattaakin raivata tilaa sille, että kokeilu on esillä ja ihmisten puheissa. Näin päästään ytimeen, joka on ”MIKSI tämä tehdään”. Kokeilua ei kannata tehdä ainoastaan ”ratkaisun” löytämiseksi, vaan myös ponnahduslautana koko organisaation uudistumiseen. Uskon, että hyvin toteutettu kokeilu peittoaa monet aloitetoimintamallit, koska kokeilujen rakentaminen jo itsessään on ainutlaatuista.

Kokeileminen tuo ketteryyttä

Kokeillessa astutaan epävarmuuteen, jossa kukaan ei voi tietää, mikä toimii ja mikä ei. Röntgenkuvan kulttuurista saa havainnoimalla ihmisten toimintaa ja puhetta kokeiluun liittyen. Röntgenkuvasta näkee, miten työyhteisö sietää epävarmuutta ja innostuu kysymysten kautta kehittämiseen (vs.” vastausten kautta kehittäminen”). Ja eittämättä vaatii tavallista enemmän rohkeutta ryhtyä kokeilemaan, mikäli työpaikalla on ”oikeassa olemisen kulttuuria” tai asiantuntijuus perustuu erityisesti tietämiseen. Kokeilussa on loistavat ainekset sisäiseen yhdessä ajattelun, oppimisen ja tekemisen prosessiin. Kokeilu parhaimmillaan venyttää kulttuuria ketterämmäksi.

Kokeillessa syntyy aineksia uusiin kokeiluihin

Pääsin asiantuntijaksi ja fasilitoijaksi Ympäristöministeriön kokeiluun, jossa tavoitteena oli arvioida henkilökohtaisten tulevaisuuskeskusteluiden hyötyä asiantuntijoille sekä oppia, miten tulevaisuuskeskustelut Ympäristöministeriössä kannattaisi konseptoida. Nyt kokeilu on käynnissä ja minä elän mukana kauempana. Jos kokeilu onnistuu, se tuottaa uusia kysymyksiä, uusia ideoita ja uusia tarpeita. Toiveissa on, että kokemusoppien jakaminen ja kokoaminen ohjaa sykliseen kehittämiseen ja muokkaa kulttuuria. Kokeillessa kehittäminen on jokaisen herkkua – jokaisen työssä on aineksia uusiin kysymyksiin ja kokeiluihin.

Pirjo Nikkilä

Renewal trainer & coachpirjo.nikkila@gmail.com