Arvonluonnin tuomat haasteet ja mahdollisuudet sekä tarve ratkaista isoja yhteiskunnallisia ongelmia, kuten ilmastonmuutos, väestön ikääntyminen tai syrjäytyminen, ovat kaikkialla maailmassa nousemassa innovaatiopolitiikan kärkeen.

Perinteisen markkina- ja järjestelmäpuutteiden korjaamiseen sijaan moderni innovaatiopolitiikka pyrkii etsimään keinoja, joilla se voi tukea yritysten ja loppukäyttäjien välistä vuorovaikutusta, tunnistaa kasvun uusia ajureita sekä hyödyntää digitalisaation ja muun teknologisen kehityksen mahdollisuuksia. Uuden arvonluonnin edistämisen välineistöä ovat liiketoiminta- ja yrittäjäekosysteemit, kiihdyttämöt, kokeilujen mahdollistaminen ja kumppanuudet. Niiden avulla vauhditetaan yritysten uudistumista ja kansainvälistymistä.

Innovaatiopolitiikan yksi keskeinen tavoite on riskinottoon ja rohkeisiin valintoihin kannustaminen. Valinnat vaativat tietoa uusista nousevista kasvumahdollisuuksia ja kasvun ajureista, osaamisvahvuuksista ja muista kilpailueduista sekä yritysten valmiuksista pitkäjänteisiin kehittämisinvestointeihin.

Alla on kuvattu ilmiöitä, jotka näkemyksemme mukaan ohjaavat tulevaisuuden kasvun ja innovaatiotoiminnan valintoja. Kansalaisten hyvinvoinnin edistäminen ja yhteiskunnallisen arvon tuottaminen luovat uudenlaisia tarpeita sekä julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyölle että eri hallinnonalojen väliselle tekemiselle ja päätöksenteolle.

Mikä synnyttää korkean lisäarvon liiketoimintaa?

Työn murros, arvoverkkojen muutokset ja alustatalous sekä yhteiskunnalliset reformit luovat uudenlaisia mahdollisuuksia yritystoiminnalle. Julkisella sektorilla voi olla palveluiden tilaajana ja järjestäjänä tärkeä rooli uuden liiketoiminnan mahdollistajana. Myös asiakkaan tarpeet ja arvot vaikuttavat siihen, millainen yritystoiminta menestyy jatkossa.

Elämän laatu ja merkityksellisyys, yksilön kokema hyvinvointi tai arjen toimivuus ovat tekijöitä, joista olemme valmiita maksamaan hiukan enemmän. Yrityksissä täytyy oppia tunnistamaan ja tuottamaan niitä tunne- ja elämyskokemuksia, joita asiakkaat edellyttävät.

Myös teknologian kehittyminen, esimerkiksi tekoälyn tai keinotodellisuuden käyttäminen, nostavat esiin ongelmia, joiden ratkaisemiseksi tarvitaan monenlaisia humanistisia ja luovia tietoja ja taitoja. Etiikan tai pedagogian osaaminen, kulttuuristen arvojen tuntemus tai uudistava luovuus tuovat kilpailuetua.

Julkisen sektorin tehtävänä on tehdä kasvu mahdolliseksi

Innovaatiopolitiikan toimijoilla on edessään lisähaaste: miten rakennetaan kansalaisten toimeentulon ja aktiivisen toimintakyvyn edellytykset, kun perinteistä palkkatyötä ei välttämättä riitä kaikille. On arvioitu, että jopa 40 prosenttia nykyisistä työpaikoista voidaan korvata tietokoneilla, roboteilla ja tekoälysovelluksilla. Hyvin merkittävään osaan nousevat digitaaliset palvelualustat. Ne ja kansalaistalouden synnyttämät uudet ansaintamallit voivat parhaimmillaan avata uuden kanavan innovaatioille ja kansainvälisille vientituotteille ja luoda siten Suomelle kestävää kilpailukykyä.

Uudistavassa innovaatiopolitiikassa valtio ja julkinen sektori voivat toimia innovaatioiden mahdollistajina ja suunnannäyttäjinä. Tässä roolissa sen tehtävänä on tunnistaa nousevia kasvun ajureita sekä uusia liiketoimintamahdollisuuksia, jotka liittyvät talouden, yhteiskunnan ja teollisuuden uudistumiseen.

Valtio ei itse päätä voittavista ekosysteemeistä, mutta se voi tehdä strategisia valintoja ja ratkaisulähtöistä politiikkaa, jossa parhaat kyvykkyydet ja voimavarat suunnataan tehokkaasti ja kestävästi.

Pirjo Kutinlahti ja Petra Tarjanne

Pirjo Kutinlahti (kuvassa vasemmalla) ja Petra Tarjanne (kuvassa oikealla) toimivat työ- ja elinkeinoministeriön Innovaatio- ja yritysrahoitusosastolla. Petran osaamisalueisiin kuuluvat uuden arvonluonnin tematiikka, erityisesti asiakkaalle syntyvä arvo, kasvuekosysteemit sekä kestävää kasvua tukeva innovaatiopolitiikka. Pirjon osaamisalueita ovat innovaatiopolitiikan uudet sisällöt, tutkimuksen ja osaamisen hyödyntäminen sekä korkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteistyö.