Uusi työ – uusi HR

Elämme suuren muutoksen aikaa. Muutoksessa tarvitaan yhteinen näkemys muutoksen suunnasta ja tahto edetä tavoitteen suuntaan. Nämä eivät kuitenkaan vielä riitä. Tarvitaan uudistumiskyvykkyyttä. Tämä ei ole alue, johon panostaminen olisi valtionhallinnon vahva laji. Sen sijaan on pitkään keskitytty ”oman tontin” hoitamiseen mahdollisimman tehokkaasti. Johtamisrakenteilla ja –käytännöillä on pyritty ennen kaikkea työnjaolliseen selkeyteen sekä siihen, että tavoitteet valuvat ylhäältä alas ja raportointi kulkee alhaalta ylös.

Turbulentissa ja voimakkaasti uudistuvassa toimintaympäristössä vanha malli ei kuitenkaan enää toimi. Muutos on väistämätön ja jo meneillään. Valtionhallinnossa ollaan rakentamassa uutta suhdetta niin toimintaympäristöön kuin myös työhön. Työ 2.0 –nimellä kulkeva prosessi uudistaa valtionhallinnon toimintatapoja monesta näkökulmasta. Uudelleenmuotoiltavana on koko paletti: toimintatavat, johtaminen, osaaminen, työympäristöt sekä uuden teknologian hyödyntäminen.

Mitattava suure vai elävä organismi?

Muutos edellyttää voimakasta uudistumista myös valtion henkilöstöjohtamiselta. HR on tärkeässä roolissa muutoksen aikaan saamiseksi ja sen on aika tarttua uuteen rooliinsa tosissaan. Käytännössä tämä edellyttää henkilöstöfunktion paluuta juurilleen: ihmisten johtamiseen. Aivan liian kauan henkilöstöjohto on yrittänyt mukauttaa ihmisten johtamista samoihin raameihin ja raportointitapoihin rahan ja koneiden kanssa. Samalla se on etääntynyt tosi kauas hyvän työn ja tuloksellisuuden johtamisesta.

Hyvä ihmisten johtaminen on vahvuuksien ja erilaisuuden hyödyntämistä sekä siltojen rakentamista yksilön ja kokonaisuuden välille. Tekemisen meininki ei synny prosenteista, aikasarjoista eikä sopimustekstin tulkinnoista syntyvistä ohjeista vaan vaatii käytäntöjen rakentamisesta positiivisen ihmiskäsityksen, luottamuksen ja itseohjautuvuuden varaan.

Organisaation menestyksen ratkaisee sen kyky luoda, ylläpitää ja uudistaa sitä sosiaalisten suhteiden verkostoa, jossa työtä tehdään – niin organisaation sisällä kuin yli organisaatiorajojen. Näillä rajapinnoilla käytävissä keskusteluissa uudistetaan käsityksiä siitä mikä on mahdollista ja mikä ei sekä luodaan uutta ymmärrystä ja uusia ratkaisuja. Jotta HR lunastaa paikkansa ihmisten johtamisen ammattilaisena, tulisi sen olla ensimmäisenä nostamassa esiin tarvetta keskittyä työn tuloksellisuuden johtamiseen ajankäytön mittaamisen sijaan, sekä olla korostamassa sitä, että työtä ja oppimista ei enää voi erottaa toisistaan. Tuloksellisuus ja jatkuva uudistuminen nojaavat sisäiseen motivaatioon, jonka vaaliminen on ihmisten johtamisen ydintä.

Uteliaisuus on alku uudelle

Hyvän työn oleellinen piirre on mahdollisuus koko ajan oppia uutta. Uutta opitaan vain tekemällä asioita uudella tavalla, toisin kuin ennen: testaillen, kokeillen ja uusia oivalluksia hakien. Työ 2.0 kannustaa tähän kaikkia valtionhallinnon työntekijöitä.

Vastuun antaminen ja vastaanottaminen on yksi parhaista tavoista oppia uutta. Vastuu ja vapaus kulkevat käsi kädessä. Samalla kun uudistetaan työteon tapoja ja lisätään yksittäisen työntekijän vapautta vaikuttaa omaa työtään koskeviin järjestelyihin, lisätään myös jokaisen yksilön vastuuta työtulosten saavuttamisesta.

HR:llä pitää olla tarjota keinoja hyvän johtamisen, toimivien työyhteisöjen ja työn ilon lisäämiseen sekä rohkeutta tätä asiantuntemusta jakaa ja käyttää. Pelkkä tien raivaaminen johtoryhmään voi tosin olla vaativa taival, sillä suurimmassa osassa valtion organisaatioita henkilöstöjohto ei edes kuulu johtoryhmän kokoonpanoon. Valtiolla henkilöstöasiat ovat edelleenkin piilossa talous- ja säädösvetoisen hallintojohtamisen takana niin koko organisoitumisessa kuin johtoryhmä-työskentelyssäkin.

Hallinnoijasta mahdollistajaksi

Mahdollistavan hallinnon ja hallintokulttuurin rakentuminen edellyttää, että luovutaan perinteisestä siilomaisesta toimintatavasta ja että tilalle kehitetään uusia organisaatioiden välisiä yhteistyömuotoja, joissa myös asiakkaat ovat kiinteästi mukana. Aina emme tarvitse uusia rakenteita. Sen sijaan tarvitsemme uusia toimintamalleja, joilla ratkaista hallinnonalarajat ylittäviä ongelmia.

Eri puolilla valtionhallintoa ollaan jo monin eri tavoin ottamassa käyttöön joustavia ja kokeilevia, nopeasti käyntiin saatavia ja myös nopeammin tuloksia tuottavia sekä monenlaista osaamista yhdistäviä valmistelutapoja. Tällaisille työskentelytavoille on yhteistä epävirallisuus ja epämuodollisuus, spontaanius, itseohjautuvuus, ei-hierarkkisuus, virallisista status-asetelmista tai edustuksellisuudesta irtautuminen sekä rajojen ylittäminen.

Ratkaisut eivät löydy pelkästään johtajista ja johtamisesta, vaan kaikki piilossa oleva potentiaali tarvitaan käyttöön. Perinteinen, ylhäältä alas suuntautuva johtaminen ja sen toimivuus jatkuvasti muuttuvassa toimintaympäristössä kyseenalaistetaan jo monella tavalla. Uudistumista tukevan toimintakulttuurin rakentaminen on HR:n tärkein tehtävä. Meneillään oleva murros on suuri mahdollisuus myös HR:lle. Toivottavasti siihen uskalletaan tarttua!

Marika Tammeaid @MarikaTammeaid ja Virpi Einola-Pekkinen @VEinolaPekkinen

http://vm.fi/tyo-2.0

Omakuva edustusVirpi E-P

Marika Tammeaid on kehityspäällikkö Valtiokonttorin Kaiku-työelämäpalveluissa

Virpi Einola-Pekkinen on kehittämispäällikkö Valtiovarainministeriön henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosastolla

Mainokset

Yksi kommentti artikkeliin ”Uusi työ – uusi HR

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s