Mitä SLUSH antaa julkishallintoon?

slush1

Joukko valtion virkamiehiä osallistui tänäkin vuonna SLUSHiin tavoitteenaan verkostoitua, kuulla ja jakaa ajatuksia siitä mistä maailmalla puhutaan ja saada uusia ideoita omaan työhön sovellettavaksi. Tässä näkemyksiämme kootusti asioista, joita meidän tulisi pohtia ja hyödyntää enemmän myös täällä hallinnossa:

Asennetta ja tunnelmaa

“Nobody in their right mind would come to Helsinki in November. Except you, You badass, Welcome.” -lause toivotti SLUSH’iin tulijat tervetulleiksi!

Yritysmaailmassa menestymisen kannalta tärkeitä ovat asenne, ammattitaito ja asiakas. Asenteen ja asiakkaan kohdalla valtionhallinnossa on mahdollisuuksia saavuttaa parempia tuloksia ainakin sellaisissa tilanteissa, joissa asiakkaan on ns. pakko hoitaa asiaansa jonkun tietyn viranomaisen kanssa. Pakon voi koettaa saada ajatusmaailmassa käännettyä asiakkaan mahdollisuudeksi hoitaa kyseistä asiaa ko. viranomaisen kanssa. Asiakasta tulisi palvella ikään kuin hän olisi omasta tahdostaan valinnut juuri tämän viranomaisen ja tämän viranhaltijan ja tämän ”lomakkeen täytettäväkseen.”

Erään kävijän huomio nykyisistä järjestelmistämme: ”Täytin yli 80 vuotiaan äitini puolesta jotain hoitotukeen liittyvää lomaketta. Se oli ihan hirvittävä. Jotta olisi voinut vastata kaikkiin kysyttyihin asioihin oikealla tavalla, olisi pitänyt tajuta ennakkoon lukea viimeinenkin kysymys, ettei vastaa siihen jo toisessa kysymyksessä. Yritysmaailmassa tällaisen lomakkeen kanssa yritys olisi ensimmäisellä rivillä konkurssilistauksessa.”

Sähköisten palvelujen käytettävyyteen pitää siis panostaa täysillä. Jos asiakas vetää ”herneen nenään”  sähköistä lomaketta täyttäessään, lopputulos ei voi olla kovin hyvä. Osa asiakkaista luovuttaa, toinen osa tulee lankoja pitkin ja kuormittaa asiakasneuvontaa. Jos asenne virkailijoilla on, että jos et täytä tätä, niin et saa ”tuota”, niin ollaan väärillä jäljillä.

Tapahtumajärjestelyjen kannalta Slush on omaa luokkaansa: SLUSH onnistui itsekin kokeilemaan uutta. Esiintymislavoilla yhdistettiin onnistuneesti tulta pyrotekniikalla ja vettä sekä musiikkia ja valoja. Osastot stailattu rouheasti: viimeisin teknologiahype ja räsymatot olivat sulassa sovussa. Robotteja oli jonkin verran esillä. Street food-ruoka oli kekseliästä ja maukasta. Puhelinkopit (Privacy Boxes) ovat nykyään paikkoja, joihin otetaan omat puhelimet/tietokoneet mukaan, paikkoja hiljentyä. Sokkeloisuus ja hämyisyys haittasivat yllättävän vähän suunnistamista sekä 17 000 ihmisen joukossa liikkumista, mutta antamalla periksi omasta perinteisestä suunnistamis- /ohjelmatarpeestaan ja ottamalla Slush-app’si käyttöön, paikasta toiseen pääsi näppärästi. Toim huom! Slush-app ei kuitenkaan toiminut meillä hallinnossa käytössä olevissa Microsoft Lumia –puhelimissa :-(.

Verkottumista, yhteisöllisyyttä ja empatiaa

SLUSH is not an event – it´s an global community! Slush on tänä vuonna osa Suomi100-ohjelmaa ja haluaa entistä vahvemmalla yhteiskunnallisella otteella rakentaa yhteyksiä poliittisten päättäjien, elinkeinoelämän ja uusien toimialojen välille. Hallinnon tulee olla mukana uusissa ekosysteemeissä lunastaakseen olemassaolonsa oikeutuksen.

Niin SLUHSin toteutuksessa kuin sisällössäkin empatialla ja kulttuurilla on suuri merkitys. Esimerkiksi heti keskiviikon avauspuheessa sijoittaja Chris Sacca oli huolissaan että ilman empatiaa ja monipuolista nuoruudessa hankittua työkokemusta ICT:n kehittäminen muuttuu liian samanlaiseksi koodien väännöksi. Vaarana on, että konseptien tekijät elävät suljetussa kuplassa vailla kontaktia oikeaan ja välillä vaikeaankin elämään. Toisessa keskustelussa viesti toistui tyyliin ”meidän pitäisi kuroa umpeen empatia-kupla eli kupla jossa samalla lailla ajattelevat kehittävät teknologiaa toisilleen”.

Paljon kuului puhetta tekniikan kehityksen ohella hyvistä ihmistä, arvokkuudesta, erilaisuuden hyvistä puolista ja HR-toiminnon keskeisestä merkityksestä. Nämä vahvistivat näkemystä siitä, että valtionhallinnossa olisi organisaatiokulttuurin ja sen nykyistä paremman huomioimisen ja työstämisen kautta monenmoisia kehittymismahdollisuuksia. Ilman empatiaa ei ole hyvää hallintoa!

Monimuotoisuus on kasvun moottori

Chris Sacca kuten usea muukin puhuja korosti monipuolisen, kirjavan ja teknologialle jopa täysin vastakkaisen työkokemuksen merkitystä tulevaisuudessa. He olivat huolestuneita koodarisukupolvesta, joka on nuoresta alkaen osallistunut vain koodausleireihin, – kerhoihin ja sitten siirtyneet ohjelmointityöhön.

”Olemme kukin tietyntyyppisessä kuplassamme eli tekemisissä tietynlaisten ihmisten kanssa ja esim. somessa algoritmi tuo näkyviimme tietynlaisia uutisia perustuen tykkäämisiimme ja ihmisiin joita seuraamme”, totesi Joel Spolsky ja esitteli alustan, jossa ihmiset tuovat osaamistaan esille ja jossa tietynlaista osaamista tarvitsevat kohtaavat. Vastaavan me tarvitsimme myös valtionhallintoon! Ehkä saisimme näin aikaan myös kauan kaivattua liikkuvuutta organisaatioiden välille.

Parhaiten toimialat ja yritykset kestävät aikaa, kun niillä vahva missio sekä kun ne yhdistelevät erilaista osaamista ja tietoa: Let ideas have sex with each other…

Alkuaikojen virheekseen Steve Jurvetson mainitsi sen, että halusi palkata yhtiöön vain kaltaisiaan ”pirun fiksuja” työntekijöitä, joiden kanssa on helppo tulla toimeen. ”Nopeasti puhuvia, asiakeskeisiä, uteliaita, markkinointihenkisiä”, Jurvetson luettelee. Nyt DFJ:ssä painotetaan erilaisuuden tärkeyttä. ”Monimuotoisuus on tärkeämpää kuin kyky.”

Rekrytoinnin merkityksestä puhuttiin myös ”Diversity as an engive of growth” -otsikon alla. Astu mukavuusalueesi ulkopuolelle ja palkkaa globaalisti. Ihmiset, joita tarvitset eivät todennäköisesti ole kulman takana…”. Sacca kertoi, ettei koskaan rahoita ketään joka ei ole vähän kaheli ts. omaa ennakkoluulotonta ja hullua passiota johonkin tiettyyn isompaan omaan asiaan.

Epäonnistuminen on osa prosessia

Supercellin Ilkka Paananen sekä ruotsalaiset Niklas Zennström ja Daniel Ek kertoivat kukin vuorollaan tiestään epäonnistumisten kautta menestykseen todeten, että kulttuuri, jossa suorastaan ”ylistetään” virheiden tekemistä on paras, koska vain niin voi oppia. Kolmikko totesi, kuinka epäonnistuminen/virheiden tekeminen on osa prosessia ja myös yhtiöt tekevät sitä koko ajan – osa oppii, osa ei. Yksi suuri Start-Up virhe on lähteä jäykän rakenteen kautta, joka pahimmillaan syö luovuuden  – esimerkiksi Supercell on kääntänyt päälaelleen organisaation hierarkian, toimitusjohtaja palvelee yrityksen osaajia. On siedettävä myös riskin ottamista eli potentiaalista epäonnistumista ja epämukavuusalueella oloa (jos ajat liian turvallisen oloisesti et aja tarpeeksi lujaa – rallikuskin sanonta). Aina on ylä- ja alamäkiä. Eritoten heikkoina aikoina henkilöstö tarvitsee myötätuntoa ja silloin on osattava puhua avoimesti yhtiön henkilöstön kanssa. Luovuusprosessi on yhtä kuin ihmiset, totesi Paananen. Zennström puolestaan väitti, ettei aikaisemmin tajunnut HR:n ja siihen panostamisen merkitystä. Start Upeille on todella tärkeää sen ensimmäiset rekrytoinnit. Organisaation kulttuurilla on suuri merkitys. Myös omistajien on sitouduttava visioon ja innostettava henkilöstöä siihen. Ja kaikki yritykseen tulevat on saatava mukaan kulttuuriin ja sen edistämiseen. Tämä edellyttää että kaikki työntekijät ovat yhtä arvokkaita organisaatiokulttuurin kannalta. Sillä kerran kun menetät hyvän työkulttuurin, niin sitä on todella vaikea palauttaa. On myös hyvä  muistaa, että organisaatiokulttuuri kehittyy jatkuvasti henkilöstön mukana (iän myötä eri asiat ja arvot ovat tärkeitä).

Arvokkuutta ja arvostamista: ”live a life you want to be remembered for”

Elämän merkityksellisyyttä ja arvokkuutta olisi hyvä mahdollistaa ja tuoda läsnä nuorille alusta saakka erilaisin keinoin ja keskustelumahdollisuuksien kautta. Autonomia ja oma merkitys ovat oikeasti tärkeitä tekijöitä yleisesti ottaen ja työelämässä. Älä kysy miten voit tehdä rahaa, vaan miten voit tehdä muille hyvää ja innostua itse siitä,  ja ehkä näin saada muutkin siitä innostumaan. Himanen painotti kolmea keskeistä seikkaa: Eloonjääminen edellyttää yhteisöllisyyden tunnetta energisoivassa ympäristössä – miten saan muut voimaan hyvin ja arvokkaasti.

Lukuisissa muissakin puheenvuoroissa työn merkityksellisyys, toiminnan missiolähtöisyys ja empatia olivat ydinviestejä. Shoshana Berger piti hämmentävän, mutta samalla inspiroivan puheenvuoron elämän merkityksellisyydestä: elä elämäsi niin kuin haluat tulla muistetuksi.

Arvostamista voi ja pitää edistää myös työpaikoilla. Työelämän arkipäivän kehittämisen haasteeseen löysimme ständeiltä firman, joka tarjoaa työkalua sitä varten. Vibemetrics – suomalainen yhtiö – on kehittänyt reaaliaikaisen ”fiilismittarin” työpaikoille. Taustalla on relevanttia työelämän tutkimusta ja monitorointia, kehittelyssä on näppärällä tavalla hyödynnetty teknologian suomia mahdollisuuksia. Netti- ja mobiilitoimiva systeemi. Työkalu mahdollistaa onnistumisten ja mieltä askarruttavien asioiden esille nostamisen matalalla kynnyksellä. Hienointa on, että fiilismittari menee tarvittaessa toimenpiteisiin saakka. Kokemukset ja ratkaisut voi sitten jakaa reaaliaikaisesti koko työyhteisön kanssa, ja näin jakaa osaamista ja säästää muiden aikaa. Toki tässäkin, kuten normaalisti, toiminta riippuu loppupelissä käyttäjistä ja heidän jatkuvasta sitoutumisesta jakaa kokemuksiaan pavelun avulla. Mutta siis, potentiaalisen oloinen väline verrattuna mennyttä mittaviin työhyvinvointikyselyihin, jotka johtavat jatkotoimiin tunnetusti vaihtelevalla menestyksellä….

Miten käy yhteiskunnan alustataloudessa?

Alustojenmarkkinoilla on meneillään huima muodonmuutos, totesi Tuulin Kaskinen Demos Helsingistä. Maailmassa, jossa kommunikoidaan sensorien kanssa, voivat menestyneimmät alustat saavuttaa lähes monopoliaseman (Google, Apple, Uber, AirBNB, Alibaba…). Tapa, jolla ihmiset tulevat yhteen ja luovat arvoa, on muuttumassa.  Tämä muovaa myös sitä, miten määrittelemme itsemme ihmisinä.  Ratkaiseva kysymys kuuluu: Olemmeko valmiita antamaan alustoille kykymme kohdata uusia ihmisiä? Alustat myös kohtaavat (alustojen alusta). Keskustelussa nousi esiin Kiinan suunnitelmat rakentaa eräänlainen bonuskortti (sesame credit), joka rekisteröi ihmisten hankintoja netissä ja kaupallisilla areenoilla. Se on eräänlainen digitaalinen jalanjälki, joka saattaa joku päivä rankata kansalaiset luotettaviin ja vähemmän luotettaviin tai rekisteröidä muutakin kuin ostoksia. Mihin kaikkeen tätä voidaankaan käyttää?

Valtiolla rooli mahdollistajana

Valtion roolia mahdollistajana pidettiin hyvänä asiana. Tuttu lohkaisu siitä, miten usein on parempi pyytää anteeksi kuin pyytää lupaa kuului useammassakin puheenvuorossa. Rohkeuden on siis oltava mahdollistavan valtion perusominaisuus. Joskus valtion rooli on mennä pois tieltä, luopua jostakin. Start Uppien hyödyt leviävät kyllä ympäristöön. Usein ajatellaan, että mitä enemmän Start Uppeja, niin sitä vähemmän roolia valtiolla pitäisi olla. Toisaalta ajattelua ei pidetty näin yksioikoisena. Nähtiin pikemminkin, että suunnan pitäisi olla nykyistä enemmän public-private-yhteistyöhön, kuin joko tai.

Alankomaiden startup-yrittäjyyttä tukevan organisaation Startup Deltan lähettiläs, Hollannin prinssi Constantijin haluaa tehdä Alankomaista ”West Coast of Europen”, eli parhaan paikan startupeille aloittaa, rakentaa liiketoimintaansa ja kansainvälistyä Euroopassa. Hollannin valtio aikoo tehdä suuria satsauksia startup-yritysten tukemiseen. Valtion tulee voida ostaa palveluja startupeilta eikä tehdä itse, koskei uutta vaadittavaa osaamista ole välttämättä riittävästi. Hollanti käyttää 50 miljoonaa euroa startup-yritysten kasvun vauhdittamiseen vuonna 2017. Prinssin mukaan se on kuitenkin vain yksi hallituksen ilmoittama kohde ja summa. Todellisuudessa investoinnit ovat paljon suuremmat. Summasta 27 miljoonaa menee yrittäjien palkkajärjestelyiden tukemiseen. Tähän asti yrittäjien on pitänyt maksaa itselleen 44 000 euroa vuodessa, mutta jatkossa yrittäjät voivat maksaa itselleen minimipalkkaa 1 537,20 euroa kuukaudessa. ”Ajatus oli, että yrittäjä ei maksa muuten veroja ollenkaan, eikä kasvata sosiaaliturvaansa. Muutoksen myötä yrittäjä ei enää ole suuri taakka alkuvaiheen yritykselle, mutta kerryttää kuitenkin sosiaaliturvaa ja maksaa veroja.

Nuoret haluavat tehdä työtä, jolla on tarkoitus

Globaaleja ja yhteiskunnallisia ongelmia ratkovat organisaatiot menestyksekkäimpiä

Seth Bannon (Fifty Years )  kertoi siitä, kuinka ns. millenniaalien aikakaudella yrityksen tarkoitus (voiton luominen omistajille), tulee muuttumaan. Syynä muutokseen on se, että nuoret (myös esimies- ja johtoasemassa olevat) haluavat työskennellä organisaatioissa, jotka parantavat maailmaa ja yhteiskuntaa. Siksi he ovat lähivuosina jättämässä perinteiset, voitontekoa tärkeimpänä pitävät yritykset. Tämä ei tarkoita vain aivovuotoa, vaan myös sitä, että valtavat pääomavirrat ovat myös siirtymässä näihin yleistä etua edistäviin yrityksiin, jotka ratkovat globaaleja ongelmia ilmastonmuutoksesta nälänhädän poistamiseen. Tällaiset yritykset vaikuttavat (impact) maailmaan eniten, minkä takia ne tulevat olemaan organisaatioita, jotka menestyvät ja sitouttavat henkilöstöään moninkertaisesti perinteisiin organisaatioihin verrattuna. Mutta entäs, jos Suomen valtio tai valtioneuvosto ei olekaan nuorten mielestä vaikutusvaltainen organisaatio ja kyvykäs toimimaan näiden ongelmien ratkaisemiseksi? Jos nuorten mielikuvissa olemme liian jäykkiä ja hitaita, kuka meille tulee enää töihin ja toisaalta kuka tänne jää? Toistaiseksi tulijoita on riittänyt valtion toimiessa jo muutenkin edellä kuvatulla alueella yhtenä tärkeänä toimijana.

Ihmisten pitää kokea kuuluvansa yhteiskuntaan

Pääomasijoittaja, yhteiskuntakriitikko Nick Hanauer on eräs maailman menestyneimmistä sijoittajista, miljardööri ja kansalaisaktivisti. Pari vuotta sitten hän kohautti Yhdysvalloissa Politico -lehdessä julkaistulla kirjoituksellaan, jossa hän arvioi, että ellei tuloerojen kasvuun puututa, rikkaat saavat pian köyhät kimppuunsa.  Hanauer painottaa, että syntyy uhka demokratialle, jos ihmiset eivät koe olevansa mukana yhteiskunnassa. ”Jos pelaamme tennistä on ok hävitä esim. 1-3, mutta jos häviämme 1-10 000 emme enää halua pelata tennistä, menetämme kiinnostuksemme peliin.  Sama pätee laajemmin yhteiskuntaan, jos kokee, että häviää 1-10 000 ei halua enää olla mukana tässä yhteiskunnassa”. Hallitusten ja hallinnon sekä yritysten vastuu ja tehtävä on pitää ihmiset mukana siten, että ihmiset kokevat heillä olevan paikka yhteiskunnassa.

Ihmisten tulee säilyttää yhteys yhteiskuntaan. Jos harjoittelija aloittaa vaikka Slushista ja päätyy nopeasti huipulle, hän ei välttämättä ymmärrä, millaista on työskennellä matalapalkka-aloilla (hampurilaisravintolassa tms.) ja kaventaa ymmärrystään yhteiskunnasta.

Hanauerin mielestä on absurdi ajatus, että vauraus ja hyvinvointi kasvaisivat sääntelyä vähentämällä: ”Totta kai on myös typerää sääntelyä, mutta hyvä sääntely estää pahoja ihmisiä varastamasta muilta”. Innovaatiot luovat hyvinvointia, kunhan kaikki hyötyvät niistä. Jos vain Slushissa käyvät hyötyvät, tulee lisää trumpeja ja brexitejä (viittaa Donald Trumpin valintaan Yhdysvaltain presidentiksi ja Britannian EU-eroon). Hallitusten on varmistettava, että kaikki hyötyvät uudistuksista, vahvistettava public-private –partnership’iä. Hallinnon tulisi olla avoin yrityksille ja yrittäjyydelle sekä vahvistettava yhteyksiä ihmisiin. Hanauer on tapasi matkallaan Suomen valtiojohtoa. Hän kehui suomalaista ilmaista koulutusta ja terveydenhoitoa, mutta totesi: ”Johtajanne ovat lukkiutuneet vanhoihin käsityksiin talouskasvusta.”  Teema liittyy tiiviisti myös Slushissa keskustelussa olleeseen Suomen perustulokokeiluun, jonka potentiaalia yrittäjyyden aikaansaamisessa, uuden työn ja yksilön osallisuuden syvällisessä uudelleen ajattelussa ei Suomessa ole vielä täysin oivallettu.

Pohjoismaat ovat mahdollisuuksien maita

Pohjoismaisuus tuli vahvasti esille tänäkin vuonna. Tänä vuonna Norjan kruununprinssi Haakon ja viime vuonna Ruotsin prinssi Daniel vierailivat ja puhuivat Slushissa, myös Islannin ja Tanskan startupit olivat esillä. Slushin tavoitteena onkin rakentaa Pohjoismaihin maailmanlaajuisesti tunnettu teknologiakeskittymä ja pohjoismaista yhteistyötä kehitetään Slushissa pitkäjänteisesti myös yhdessä Viron ja muiden Baltian maiden kanssa.

Maksupalvelu Klarnan toimitusjohtaja Sebastian Siemiatkowski totesi, miksi Pohjoismaissa syntyy menestyviä yrityksiä: ”Pohjoismaat ovat oikeasti mahdollisuuksien maita, meillä on muun muassa ilmainen koulutus ja terveydenhuolto.” Myös koulutuksen ja tiedon avoimuuden merkitys korostuu. Tieto ja osaaminen yhdistää ja sen saatavuus ja avoimuus mahdollistaa sen, että merkittävimmät läpimurrot voivat tulla mistä tahansa, kuten mm. pääomasijoittaja ja Obaman hallinnon pk-yritysneuvonantajan toiminut Winslow Sargeant korosti. Vaikkapa tutkimusaineistojen avaamisessa tämä voikin olla valtion mahdollistajaroolia parhaimmillaan.

It-yrittäjä Jyri Engeström kannustaa suomalaisia kasvuyrityksiä olemaan rohkeasti suomalaisia sekä hyödyntämään edelleen Suomen luontoa, mökkikulttuuria ja saunaa, jotka ulkomailla edelleen kova sana eikä riittävästi hyödynnetty. Hän kannusti ajattelemaan omilla aivoillaan eikä vain re-twiittamaan mitä muut ovat tehneet. ”Liiaksi olemme unohtaneet, että ihmisen tärkein tehtävä on parantaa maailmaa”.   – kuten SLUSH kokonaisuudessaan tänä vuonna teki.

Kirjoittajina joukko rajat ylittäviä, eri puolilla julkishallintoa työskenteleviä virkamiehiä

Mainokset

2 thoughts on “Mitä SLUSH antaa julkishallintoon?

  1. Valtionhallinnossa voisimme ottaa mallia myös tästä Slushin tavasta toteuttaa tilaisuuksia, jotka nykyisellä toteutustavoillaan ovat äärimmäisen kaukana tällaisesta todellisen verkostoitumisen mahdollistavasta toteutustavasta. Toki Slushin iso koko antaa paljon mahdollisuuksia, mutta sen taustalla olevia ajatuksia voi varmasti soveltaa pienempiinkin tilaisuuksiin.

    Toinen asia, mihin olisi tarpeen panostaa, on paljon merkittävämpi yhteistyö yksityisen sektorin kanssa. Kaikkea ei valtionhallinnossa tarvitse ideoida ja toteuttaa virkamiesten voimin vaan antaa yksityisen sektorin pienille toimijoille mahdollisuus löytää ratkaisuja palveluihin.

    Tarpeen olisi pohtia sitä, miten ihmeessä saamme meihin virkamiehiin sitä samaa draivia ja innokkuutta, mitä Slushissa nähdään. Tunnelma vie siellä mukanaan ja väkisinkin innostuu!

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s