Älykkäät robotit, erilaiset keinoälysovellukset ja lohkoketjuteknologia tulevat poistamaan sellaista työtä, jota monet ihmiset tällä hetkellä tekevät. Jopa lakien valmistelua voidaan jatkossa automatisoida. Ihmisen tehtäväksi nousevat asiat, joita ei voi kuvata valmiina prosesseina ja ”jos näin niin sitten noin”-ketjuina. Poistuu työpaikkoja, mutta syntyy uutta työtä. Aikaamme kuvaavat toisiinsa kytkeytyvät ja toisistaan seuraavat ongelmat ja yllätykset. Kompleksisten ongelmien maailmassa tarvitaan ihmisten yhteistoimintaa ja hyvin monenlaisten osaamisten luovaa yhdistämistä.

Ihmisten työ määrittyy toisiaan tarvitsevien ihmisten luovaksi toiminnaksi

Toisiaan tarvitsevien ihmisten vuorovaikutus on yhä useammin perinteisiä organisaatiorajoja ylittävää. Tietoverkkopohjainen vuorovaikutus määrittelee uudelleen aikaisemmin fyysisesti paikallisen, työpaikalla tapahtuvan vuorovaikutuksen digitaalisesti, tarpeen mukaan, tilannekohtaisesti muodostuvaksi. Tavoitteeksi tulee näiden yhteistyöverkostojen jatkuva dynaaminen, ketterä muodostuminen ja uusiutuminen. Toisiaan tarvitsevien tahojen vuorovaikutukseen osallistuvat muodostavat koko ajan muuttuvia, eläviä ryhmiä digitaalisessa verkossa ja sitä kautta koko ajan muuttuvan ja kehittyvän hahmon ja dynaamisen organisaatio-identiteetin.

Kilpailun voittavat ne, jotka määrittelevät ongelmat uudella tavalla

Teollinen vallankumous demokratisoi kulutuksen. Nyt elämme aikaa, joka demokratisoi tuottamisen. Tässä ajassa kilpailun tulevat voittamaan ne, jotka määrittelevät vanhat ongelmat uudella tavalla. Eivät enää ne, jotka ratkaisevat entisiä ongelmia – ennen hyvinkin toimineella tavalla. Sama logiikka pätee myös hallintoon. Julkinen sektori saa hoitaakseen yhä kompleksisempia asioita – sellaisia, joita emme ole aikaisemmin osanneet nähdä olevan olemassakaan.

Yhteiskunnallinen hyvinvointi on lopulta kiinni siitä kumuloituvasta ongelmanratkaisujen määrästä, joka on tarjolla yhä useammille ihmisille. Kysymys on siitä kuinka monelle ihmiselle ja kuinka moneen ongelmankuvaukseen meillä on ratkaisun mahdollisuus teknologian tukemassa vuorovaikutuksessa. Demokratia tarkoittaa vapauden luomien mahdollisuuksien käyttöä ja niiden hyötyjen jakamista arjessa.

Digitalisaation eteneminen avaa tien uudenlaiselle demokratialle

Digitalisaatio muuttaa kaikenlaisten töiden tekemistä. Kyse on ajattelu- ja toimintatavan muuttamisesta, jota tuetaan uutta teknologiaa hyödyntämällä. Digitalisaation eteneminen avaa myös aivan uudenlaisen demokratian tien. Julkisen vallan tehtävä on tarjota kansalaisille tämä uusi mahdollisuus ja rakentaa alustoja, jotka kutsuvat ihmiset mukaan.

Suomi on globaalisti tarkasteltuna liian pieni maa voidakseen vastustaa kehitystä, joka on eittämättä tulevaisuutta ja jo tätä päivää. Rakenteita ja lainsäädäntöä tarvitaan jatkossakin, mutta niiden tulee luoda ennustettavuutta ja toimia enemmänkin esteiden poistajina kuin niiden luojina.

On yhä tärkeämpää, että julkisen vallan käyttäjät ymmärtävät myös uuden maailman logiikkaa

Valtionhallinto jakautuu yhä selkeämmin kahteen osaan. Yhtäältä on osuuttaan kokonaisuudesta kasvattava turva–ala, jota edustavat mm. kenttätyötä tekevät poliisit sekä raja- ja puolustushallinto. Tämä operatiivisen tason virkamieskunta turvaa tärkeää yhteiskuntarauhaa ja pitää osaltaan yllä yhteiskunnan toimivuutta. Toisaalta on kokonaisuudesta jatkuvasti vähenevä ns. strategisen ja taktisen tason virkamiesjoukko. Tämä joukko on ratkaiseva juuri alustojen rakentumisen ja uusien ekosysteemien syntymisen kannalta. Kun tätä joukkoa karsitaan, on yhä oleellisempaa, keitä he ovat: millä osaamisella, asenteella ja kyvyllä toimitaan niin, että ymmärretään mitä ympärillä tapahtuu ja halutaan jatkuvasti omaksua uusia asioita.

Virkamies 2.0 ottaa vastuuta myös oman toimikenttänsä yli menevistä asioista

Julkisen sektorin rooli alustojen tarjoajana, esteiden poistajana ja kehityksen mahdollistajana edellyttää aivan erilaista kyvykkyyttä kuin hallinnollisten prosessien ylläpito ja niiden inkrementaalinen kehittäminen. Yhä tärkeämpää on, että hallinnossa ymmärretään erilaisten systeemien toimintaa ja osataan rakentaa yhteyksiä eri toimijoiden välille.  Moderni virkamies – virkamies 2.0 – ottaa vastuuta myös oman toimikenttänsä yli menevistä asioista eli on kiinnostunut toimintansa vaikutuksesta kokonaisuuteen, on utelias uudelle ja haluaa toimia niin, että asiat etenevät, tulevat valmiiksi ja aiheuttavat mahdollisimman vähän hallinnollista taakkaa.

Maailman muuttuessa myös hallinnon pitää muuttua

100 –vuotias Suomi on rakentanut hyvää hallintoaan pitkäjänteisesti ja yhteiseen arvopohjaan perustuen. Yritystoiminnan ja investointien kannalta on tärkeää, että yhteiskunta toimii ja sen hallintoon voi luottaa. Kansainvälisissä vertailuissa suomalainen hallinto ja sen virkamiehet ovat pärjänneet hyvin ja tästä on syytä olla ylpeä. Koskaan ei kuitenkaan olla valmiita. Maailman muuttuessa myös hallinnon pitää muuttua. Juridispainotteisesta, organisaatiokeskeisestä ja siiloja osaoptimoivasta asioiden hoitamisesta on aika siirtyä ratkaisujen hakemiseen yhdessä kansalaisten kanssa. Virkamies 2.0 on palvelurooli. Uuden maailman edessä älykkäällä hallinnolla ja fiksuilla, mahdollistajan mindsetillä varustetuilla virkamiehillä on paikkansa lunastettavana.

Yhteisöllisyydelle on juuri nyt tilausta ehkä enemmän kuin pitkään aikaan

Yhteisön oppiminen, oppimisen skaalautuminen ja yhteinen ajatuksen liike ovat tavoitteina kaikessa toiminnassa. Keinoina ovat jäsenten yhteistoiminnasta saamien kokemusten työstäminen yhdessä. Kokemusten sisällöt ja niiden merkitykset eivät ole muuttumattomia, vaan muuntuvat ja kehittyvät kokemusten muuttuessa. Yhteisöjen selviäminen suurissakin muutoksissa on mahdollista, jos niissä pystytään oppimaan ja jakamaan uusissa ympäristöissä syntyviä uusia kokemuksia

Esko Kilpi ja Virpi Einola-Pekkinen

 

Esko Kilpi on digitaalisen työ asiantuntija, tutkija ja kouluttaja 

Virpi Einola-Pekkinen toimii kehittämispäällikkönä VM:ssä