Yksi kokeilukulttuuri, kiitos!

Pääministeri Sipilän hallitusohjelma sisältää kehittäjän näkökulmasta paljon innostavaa ja uuteen kannustavaa. Yksi tällainen on maininta kokeilukulttuurin käyttöönotosta. Se ei kuitenkaan ole kaupan hyllyltä ostettavissa. Se pitää rakentaa tai pikemminkin sen pitää antaa rakentua!

Eletään taas sitä aikaa vuodesta, kun saa kykkiä metsässä ja harjoittaa kärsivällisyyttään. Puhun mustikoiden poimimisesta. Vaikka paarmat pörräävät ja hyttyset inisevät ”lopussa kiitos seisoo” eli tiedossa on palkinto: hyvää, joka piristää sekä sielua, että ruumista.

Jos yrittää poimia liian monta marjaa samalla kertaa, putoaa moni hyppysistä ennen kuin ehtii astiaan saakka. Jos taas rynnii ja koheltaa, voi olla, että menee koko kuppi nurin. Tällöin ei tulosta synny lainkaan tai ainakin tavoitteen saavuttaminen viivästyy. Tästäkin on kokemusta, sekä metsästä että toimistolta.

Käsin poimien saa kauniita, ehyitä marjoja, mutta vähemmän ja hitaammin. Poimuri on huomattavasti tehokkaampi, mutta marjat rikkoutuvat helposti. Tällä ei kuitenkaan ole merkitystä, jos tekeillä on piirakka tai kiisseli. Maku on edelleen yhtä hyvä!

Opi kokeilemalla

Jos halutaan saada aikaan jotakin uutta, pitää uskaltaa myös kokeilla uutta ja erilaista. Kaikkea ei ole järkevää tehdä samalla tavalla. Tarkoituksenmukaisin tapa toimia määräytyy sen mukaan, mitä kulloinkin tavoitellaan. Kokeilussa on tarkoitus oppia. Siksi kokeiluun kuuluu myös se, että kaikki ei aina onnistu.

”If we want to do something for the future, we´d better do it now”, totesi Anthony Hodgson International Futures Forumista Sitran tilaisuudessa. Mitä enemmän yritämme lukita jo ennakkoon aikaansaannoksiamme, sitä varmemmin epäonnistumme. Mitä enemmän jätämme tulevaisuutta avoimeksi, sitä enemmän meillä on mahdollisuus hyödyntää erilaisia polkuja tavoitteen saavuttamiseksi. Pitää siis malttaa pysytellä epävarmuusalueella mahdollisimman pitkään ja oppia sietämään epämääräisyyttä.

Erilaiset polut tai ratkaisut eivät synny itsestään. Vanhat tavat ja toimintakulttuuri istuvat syvässä. Vanhasta on usein vaikeaa ja riskialtista loikata suoraan uuteen. Kokeiluilla voimme lievittää tätä tuskaa. Mitä nopeammin epäonnistumme, sitä nopeammin meillä on mahdollisuus korjata kurssia. Kun onnistumme, voimme nopeasti skaalata onnistumiset myös muualle. Tämän vuoksi tarvitsemme kokeiluja siitä, mikä toimii, mikä ei.

Innokkaiden kanssa liikkeelle

Toimintatapojen uudistaminen on usein tuskallisen hidasta. Osa olisi valmis jo vaikka mihin, kun osa on vielä epäilyvaiheessa ja suhtautuu uuteen pelokkaasti. Kokeilut pitääkin käynnistää niiden kanssa, jotka ovat siihen valmiita. Muut tulevat kyllä perässä, ennemmin tai myöhemmin.

Carl Jung on sanonut, ettemme ole sitä mitä meille on tapahtunut vaan sitä, miksi päätämme tulla. Päätetään siis yhdessä lähteä kokeillen luomaan uutta ja parempaa tapaa toimia. Valtiovarainministeriö tulee syksyn aikana haastamaan kaikki valtionhallinnon organisaatiot rakentamaan valtion uutta, modernia toimintatapaa. Erilaiset ja erikokoiset kokeilut tulevat olemaan keskeisessä roolissa myös tässä työssä.

Virpi Einola-Pekkinen

WP_20150804_010

Virpi Einola-Pekkinen on kehittämispäällikkönä valtiovarainministeriössä. Virpi innostuu päästessään kytkemään erilaisia ihmisiä ja asioita yhteen ja synnyttämään sitä kautta jotakin uutta.
@VEinola-Pekkinen
Virpi LinkedInissä

Mainokset

4 kommenttia artikkeliin ”Yksi kokeilukulttuuri, kiitos!

  1. Onkohan tästä ”kokeilukulttuurista” jo jotain inspiroivia esimerkkejä olemassa, kun…. ainakin itseäni hieman mietityttää että MITÄ tässä ollaan tällä kaikella hehkuttamisella tavoittelemassa… Tarkoitan siis että allekirjoitan itse ihan kybällä kaikki tällä foorumilla esitetyt ehdotukset virkamiesten toimintamallien muuttamisesta ja rajojen rikkomisesta (linkki vasemmassa laidassa raporttiin ”Kohti mahdollistavaa hallintoa” on muuten rikki), mutta vähän jää mietityttämään että mihin kaikki muut sitten oikein tällä radikaalilla uudisajattelulla tähtäävät? Itse kun fokusoin lähinnä ajatukseen byråkratian täydellisestä poistamisesta IT:n avulla automatisoiduilla poikkihallinnollisilla toimintaprosesseilla, jotka vaativat toimiakseen mm. uuden tietoinfrastruktuurin semanttisine yhteentoimivuuksineen ja kansallisine palveluväylineen. Mutta kaikki uudisajattelijat eivät varmaan aja takaan juuri tätä, vai…?

    Tykkää

  2. Sä olet Mikael varmaan sieltä radikaalimmasta päästä ja hyvä niin :-). Kokeilukulttuuri lähtee mun mielestä rakentumaan ennen kaikkea jokaisen omien korvien välistä eli siitä, että ajatuksellisesti testaillaan, voisko jonkun asian tehdä jotenkin toisin kuin yleensä. Toivottavasti kokeiluilla ei ymmärretä hallinnossa pelkästään sellaisia, useampivuotisia juttuja, jotka vaatii rahoitusta ja jopa omaa lainsäädäntöään. Sisällöllisesti kokeilut voi ja pitää mun mielestä liittyä mihin vaan. Oleellista on, että halutaan tehdä uudella tavalla, eikä pelätä sitä, ettei aina mene niinkuin Strömsössä…
    ps. korjataan linkki, hyvä kun huomasit!

    Tykkää

  3. Valitettavasti sivu, johon linkki ”kohti mahdollistavaa hallintoa” osoitti, on poistettu sen alkuperäisestä sijainnista. Poistin linkin sivusta nyt ja voin lisätä sen uudelleen, jos sivu löytyy jostain.

    -Tiina Willman

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s